Äänestäminen kannattaa aina!

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

ToimitusjohtajaJussi Eerikäinen

Tammikuun aluevaaleissa, 23.1.2022, äänestetään ensimmäistä kertaa edustajat Suomen 21:een hyvinvointialueeseen. Lähes kaksikymmentä vuotta kestänyt SOTE-uudistusprosessi siirtyy vihdoinkin toteuttamisvaiheeseen. Mutta millaisen SOTEn me saamme Suomeen? Päättäjät pelkäävät, että äänestysprosentti jää erittäin alhaiseksi, sillä kansalaiset ovat valitettavan tietämättömiä siitä, mitä vaikutuksia äänestystuloksella on.

Eri puolueilla on SOTE-valmisteluissa ollut omat vahvat tavoitteensa. Keskustapuolueen kynnyskysymys on ollut jakaa Suomi mahdollisimman useisiin hyvinvointialueisiin. Sosiaalidemokraateille julkisten palveluiden lisääminen on ollut vahvasti esillä, ja Sipilän hallituksen SOTE-valmistelut kaatuivat aikoinaan Kokoomuksen vaatimukseen saada kansalaisille valinnanvapaus siitä, missä ja keiden toimesta palveluja tultaisiin saamaan.

Millaisia uudet hyvinvointialueet tulevat olemaan? Nyt laaditut SOTE-lait mahdollistavat ja antavat uusille hyvinvointialueille oikeuden ja velvoitteen laatia omat palvelustrategiansa. Suuria ratkaistavia asioita ovat muun muassa, otetaanko palveluseteleitä käyttöön, laajennetaanko vai supistetaanko monituottajamallia, ja miten hyvinvointialueen talous tullaan toteuttamaan. Suomi on saamassa hyvin erilaisia SOTE-alueita ja äänestystuloksella on erittäin tärkeä merkitys oman hyvinvointialueen palveluiden kehittämisen kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Hallituksessa on käyty tiukkaa vääntöä siitä, pitäisikö hyvinvointialuille antaa myös verotusoikeus. Tämä jakaa puolueiden mielipiteet selvästi. Porvaripuolueet ovat täysin kolmatta verotusoikeutta vastaan. Vasemmistopuolueista Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto puolestaan ovat vahvasti maakuntaveron kannalla, mutta Sosiaalidemokraatit ovat alkaneet tästä jo perääntyä. Valtakunnallinen parlamentaarinen maakuntaverokomitea teki perusteellisen selvityksen verotuksen höydyistä ja haitoista ja päätyi siihen, ettei sitä kannata toteuttaa. Toteutuessaan malli eriarvostaisi eri hyvinvointialueet ja edellyttäisi merkittäviä alueellisia tulonsiirtoja.

”Ilman yritysten kustantamia palveluita hyvinvointialueiden tehtävät olisivat kertaluokkaa suuremmat.

Uusilla aluevaltuustoilla ovat edessään haastavat tehtävät. Suomi ikääntyy ja sosiaali- ja terveysmenot kasvavat voimakkaasti. Työvoimapula pahenee hyvinvointi- ja terveysaloilla, ja nykyisen hallituksen hyväksymä hoitajamitoitus vaikeuttaa tilannetta entisestään. Hyvinvointialueet joutuvat jatkossa tekemään mittavia investointeja esimerkiksi digitalisaation lisäämiseksi. Ilman yksityisen ja kolmannen sektorin vahvaa hyödyntämistä ei suomalainen hyvinvointiyhteiskunta tule selviämään riittävistä SOTE-palveluista

Yksi Suomen terveydenhoidon tukipilareista on ollut työterveyshuolto. Tämä toiminta poikkeaa täysin esimerkiksi naapurimaastamme Ruotsista, jossa vastaavaa järjestelmää ei ole. Työikäinen väestömme käyttää perusterveydenhoidon osalta ensisijaisesti työterveyspalveluja, jonka kustannuksista yritykset maksavat 50–60 prosenttia. Ilman näitä yritysten kustantamia palveluita hyvinvointialueiden tehtävät olisivat kertaluokkaa suuremmat. Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito edellyttää nyt ja tulevaisuudessa vahvaa yhteistyötä koko SOTE-sektorilla ilman poliittisia ideologioita. Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpito ratkaisee.

Hyvää ja tervettä uutta vuotta!

Jussi Eerikäinen, DI, HHJ PJ
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja.