Haulla löytyi 18 tulosta


Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreuz (Kuva: Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia)

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreuzin (r.) mukaan Suomi keskittyy seuraavalla EU-parlamenttikaudella Euroopan strategisen kilpailukyvyn ja kokonaisturvallisuuden kehittämiseen sekä vihreän siirtymän vauhdittamiseen.

Lue lisää

Suomen nopea Nato-jäsenyysprosessi oli myös Suomen Nato-edustuston päällikkö Piritta Asunmaalle yllätys. (Kuva: Joona Suni)

Vastuuta ja velvollisuuksia

Suomi sujahti viime keväänä Naton jäseneksi ennätysvauhtia. Piritta Asunmaan mukaan edessä on entistä yhteisvastuullisempi arki ja oppimisprosessi, mikäli haluamme äänemme kuuluviin myös Nato-pöydissä.

Lue lisää

(Kuva: Adobe Stock)

Eurolla saa nyt enemmän Ruotsissa

Ruotsin kruunu on halventunut huomattavasti suhteessa euroon, eikä mitään nopeaa korjausliikettä ole näköpiirissä. Kruunun heikkenemisellä on merkitystä myös suomalaisille kuluttajille ja yrityksille. Ruotsista voi nyt ostaa tuotteita halvempaan hintaan. Samalla ulkomailta tuodut tavarat ovat vastaavasti kalliimpia ruotsalaisille kuluttajille.

Lue lisää

(Kuva: Patrik Lindfors)

Ruotsin talouden kolme kuvaa

Ruotsin talouden tilaa voi karkeasti jakaa kolmeen ryhmään: julkinen talous on erinomaisessa kunnossa, kotitalouksien tilanne on heikentynyt merkittävästi ja yritykset pärjäävät toistaiseksi suhteellisen hyvin.

Lue lisää

Huoltovarmuutta ja varautumista

Venäjän sotatoimet Ukrainassa, koronapandemia ja ilmastonmuutokset ovat herättäneet meidät miettimään, kuinka varmistamme yhteiskunnan toimivuuden meillä Suomessa. Maailma on murroksessa, energian hinta rajussa kasvussa ja saatavuudessakin saattaa ilmetä ongelmia.

Lue lisää

Kasvumahdollisuudet NATO-hankinnoissa

Suomesta tuli virallisesti 5.6.2022 NATO:n tarkkailijajäsen ja nyt jo 23 jäsenvaltioista on myös ratifioinut liittymisemme. Vahva luottamus on, että Suomi kutsutaan nopealla aikataululla täysjäseneksi Turkin poliittisesta pelistä huolimatta. Samalla Suomesta tulee merkittävä eurooppalainen jäsen maailman vahvimpaan puolustusliittoon.

Lue lisää

Moni suomalainen yritys näkee Ruotsin laajennettuna kotimarkkinana. Mikään muu maa ei muistuta Suomea yhtä paljon, varsinkaan lainsäädännön ja toimialarakenteen osalta.

Ruotsin talouden näkymät hyvät haasteista huolimatta

Moni Venäjän jättävä suomalainen yritys on hakeutumassa Ruotsiin. Kyse on vakaasta ja suhteellisen isosta markkinasta, joka on monessa suhteessa hyvin samankaltainen kuin Suomi.

Lue lisää

Kuvassa näkyy ensimmäinen fossiiliton teräserä. (Kuva: SSAB)

Ruotsi on kärjessä fossiilittoman teräksen tuotannossa

Ruotsissa on käynnissä miljardihankkeita fossiilittoman teräksen kehittämiseksi. Työvoimapula voi pahimmillaan uhata näiden hankkeiden toteutumista. Töitä ja urakoita on tarjolla myös suomalaisille yrityksille.

Lue lisää

Pohjois-Ruotsin Norrbotnia-rataa laajennetaan kuljetusyhteyksien parantamiseksi. Ruotsi sai heinäkuussa 2021 vihreää valoa EU-rahoitukselle ratahanketta varten. (Kuva: Norrbotniabanan / Patrick Degerman)

Ruotsi vauhdittaa liikenneinvestointeja

Ruotsi panostaa merkittäviä summia tie- ja rataverkoston kehittämiseen. Investoinneissa painotetaan elinkeinoelämän tarpeita ja ilmastotavoitteita. Tavoitteena on päästöjen alentaminen ja kuljetusten tehostaminen eri alueiden välillä.

Lue lisää

Näin herätät median kiinnostuksen Ruotsissa

Aiotko pyrkiä Ruotsin markkinoille? Silloin kannattaa panostaa medianäkyvyyteen osana markkinointia. Daniel Lagerqvist tukholmalaisesta PR-toimisto Fuzesta antaa vinkkejä.

Lue lisää

Ruotsi – tuplasti suurempi markkina

Ruotsi on kuin toinen kotimarkkina, mutta aina ei bisnestä voi tehdä samalla tavalla kuin Suomessa. Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin webinaarissa rohkaistiin yrityksiä etabloitumaan Ruotsiin.

Lue lisää

Johtaja Emilia Kullas, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA (Kuva: EVA)

Kolumni: Happotestistä ketsuppipulloon

Kevään edetessä suomalaisella on jo lupa odottaa parempaa: kesää, ystävien ja sukulaisten tapaamista, kenties jopa tuttavan halaamista?

Lue lisää

Ruotsin ja Norjan markkinamahdollisuudet

Tervetuloa kuulemaan Ruotsin ja Norjan markkinamahdollisuuksista 19.1.2021

Tilaisuus järjestetään Teams-yhteydellä.

Ohjelma
Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Jussi Eerikäinen, toimitusjohtaja, Hämeen kauppakamari

14:00 Tervetuloa
Jussi Eerikäinen, toimitusjohtaja, Hämeen kauppakamari ja
Matti Nykänen & Tuomo Kauha, Team Finland -koordinaattorit (Kanta- ja Päijät-Häme), Hämeen ELY-keskus

14:10 Yritysten liiketoimintamahdollisuudet Ruotsissa ja Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin palvelut
Johtaja Patrik Lindfors, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari

14:30 Norjan talouden tulevaisuuden näkymät
Senior Advisor Henna Kvam, Ulkoministeriö

14:50 Business Finland Ruotsissa ja Norjassa
Senior Advisor Nima Jokilaakso, Ruotsi &
​Senior Advisor Jouni Carlsson, Norja

15:10 Weckman Steel Oy:n kokemukset Norjan markkinoilta
Juha Simola, toimitusjohtaja, Weckman Steel Oy

15:30 Kultakeskus Oy:n kokemukset Ruotsin markkinoilta
Janne Kartano, toimitusjohtaja, Kultakeskus Oy

15:50 Alueelliset Team Finland -palvelut yritysten kansainvälistymisen tukena Ruotsiin ja Norjaan
Matti Nykänen & Tuomo Kauha, Team Finland -koordinaattorit (Kanta- ja Päijät-Häme), Hämeen ELY-keskus

16:05 Keskustelua ja päätös


Ilmoittaudu 18.1.2021 klo 14.00 mennessä alla olevasta linkistä:

Lue lisää

Ajo- ja lepoaikoihin määräaikainen poikkeus koronavirustilanteen johdosta

Valtioneuvosto on 26.3.2020 päättänyt antaa linja-autojen ja tieliikenteen raskaan tavaraliikenteen ajoaikojen pidentämistä ja lepoaikojen lyhentämistä koskevan asetuksen koronavirustilanteesta johtuen.

Lue lisää

Koronatietoa – Liikenne ja logistiikka

Useat maat ovat Suomen tavoin sulkeneet rajojaan henkilöliikenteeltä. Suomen naapurimaista ainoastaan Ruotsi on pitänyt rajansa auki. (Päivitetty 25.3.2020)

Lue lisää

Enemmän irti EU:sta

Keskuskauppakamarin johtavan liikenne- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Päivi Woodin mielestä Suomen pitäisi ottaa huomattavasti nykyistä aktiivisempi rooli EU:ssa. Passiivisen reagoinnin sijaan esimerkiksi liikenne- ja ympäristösektorilla kannattaisi tehdä rohkeita avauksia, joista hyötyisi Suomen ohella koko Eurooppa.

Lue lisää