Huoltovarmuutta ja varautumista

Venäjän sotatoimet Ukrainassa, koronapandemia ja ilmastonmuutokset ovat herättäneet meidät miettimään, kuinka varmistamme yhteiskunnan toimivuuden meillä Suomessa. Maailma on murroksessa, energian hinta rajussa kasvussa ja saatavuudessakin saattaa ilmetä ongelmia.

Kiinan talouskasvu on melkein pysähdyksissä lähinnä koronan vuoksi, mutta myös geopoliittiset syyt heijastuvat tuotteiden ja komponenttien toimitusvarmuuteen. Euroopan ennätykselliset hellejaksot verottavat maataloustuotantoa ja kuivuus heijastuu jopa logistiikkaan. Tulossa on poikkeuksellisen vaikea talvi.

Suomi on ollut huoltovarmuuden osalta edelläkävijä. Maamme on tuonnin ja viennin osalta lähes täysin meriliikenteen varassa ja häiriöt Itämerellä heijastuisivat välittömästi elinkeinoelämään ja koko yhteiskuntaan. Tätä uhkakuvaa varten perustettiin jo vuonna 1924 nykyisen Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) edeltäjä, Sotatalouskomitea. Myös yrityselämällä on tärkeä rooli huoltovarmuuden ylläpitämisessä ja HVK onkin organisoinnut kriittisten toimialojen kanssa verkostoja, joiden avulla pyritään ylläpitämään yhteiskuntaa pystyssä vakavissa kriisitilanteissa.

Ensi talvi tulee olemaan huoltovarmuudelle haastava. Maakaasun osalta olemme toistaiseksi Virosta tulevan Balticconnector-kaasuputken varassa. Tuontisähkön osalta tilanne on myös ongelmallinen. Sähköntuonti Venäjältä on loppunut ja on epäselvää pystyvätkö naapurimaat Ruotsi, Norja tai Viro toimittamaan riittävästi sähköä tasaamaan talven kulutushuippuja. Olkiluoto 3 ydinvoimalalla olisi merkittävä positiivinen vaikutus energian saatavuuteen, mutta käyttöönoton vaikeudet ovat jatkuneet. Raaka-aineiden ja erityisesti elektroniikkakomponenttien saatavuudessa tuska ei hellitä. Kiinassa on laajoja teollisuusalueita suljettuina ja toimitusajat ovat pidentyneet. Oma lukunsa ovat myös Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyneet välit. Pahimmillaan konfliktin syventyminen saattaa käynnistää globaalin taantuman.

Varautuminen edellä mainittuihin uhkiin edellyttää jokaisessa yrityksessä nopeita toimenpiteitä, joilla turvata oma liiketoiminta. Energian saatavuuden ja energiatehokkuuden varmistaminen on ensimmäinen tehtävä. Raaka-aineiden ja komponenttien varmuusvarastoiden ylläpito tulee seuraavana ja valitettavasti meidän pitää myös huomioida koronan mahdolliset uudet aallot. Nopeasti kohonneiden kustannusten myötä kannattavuuden turvaaminen asettaa yritysjohdon suurten haasteiden eteen.

Elämme tietoyhteiskunnassa, jossa tietoliikenneyhteyksien toimivuus on varmistettava. Venäjän hyökkäyssodan myötä olemme joutuneet todistamaan kyberhyökkäysten riskit. Venäjä pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan sodan kulkuun ja häiritsemään myös Ukrainan tukijamaiden toimintoja. Kyberhyökkäysten kohteena ovat olleet, ja ovat jatkossakin, infrastruktuurijärjestelmät sekä niin julkiset toimijat kuin yksityiset yritykset. Tietoturvajärjestelmien tulee olla kunnossa ja elintärkeiden tietojen palautettavissa mahdollisten hyökkäysten jälkeen.

Elämme epävarmuuden aikaa ja tulevaisuus on varsin sumeana edessämme. Ennakoimalla ja varautumalla voimme vähentää riskejä ja turvata yhteiskuntamme toimivuuden.
​​​​​​​

Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.