Ylös, ulos ja lenkille

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

ToimitusjohtajaJussi Eerikäinen

Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyy vuoden 2023 alusta. Vaaliteemoissa ovat olleet vahvasti esillä terveyspalveluiden saatavuus, vanhustenhoito ja sosiaalipalvelut. Ennakoivan terveydenhoidon merkitys on sen sijaan loistanut poissaolollaan.

Asia on vakava, sillä mikäli ennakoivaan terveydenhuoltoon ei ryhdytä ajoissa panostamaan riittävästi, eivät mitkään arviot sote-kustannusten kasvun hallinnasta tule toteutumaan. Kansalaisten liikkumattomuus ja siitä seuraavat terveysongelmat aiheuttavat yhteiskunnalle miljardien eurojen lisäkustannukset. Tarvittavat panostukset liikuntaan, terveellisten ruokatottumusten edistämiseen ja henkiseen hyvinvointiin ovat marginaalisia verrattuna niiden laiminlyönneistä syntyviin kustannuksiin.

Suomalaisten painoindeksit ovat nousseet merkittävästi viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Yli 70 prosentilla aikuisista miehistä painoindeksi on jo yli 25, ja naisista 60 prosentilla. Tämän tason ylittäneitä pidetään jo ylipainoisina, vaikka julkisuudessa ko. tasoa onkin kritisoitu liian tiukkana. Tosiasia kuitenkin on, että esimerkiksi varusmiesten keskipaino on noussut vuodesta 1993 yli kymmenen prosenttia. Tutkimusten mukaan painonnousu ei merkittävästi johdu huonoista ruokatottumuksista, vaan nimenomaan liikunnan vähenemisestä. Myös kuntotasoa mittaava Cooperin testi kertoo karua kieltään suomalaisten nuorten fyysisen kunnon rapistumisesta. Neljässäkymmenessä vuodessa varusmiesten keskimääräiset tulokset ovat laskeneet 2760 metristä 2400 metriin.

"Olisiko urheiluseurojen syytä panostaa enemmän markkinointiin myös aikuisväestölle?"

Millä toimenpiteillä näihin vakaviin ongelmiin voitaisiin vaikuttaa? Miten saadaan kansa jälleen aktiivisesti liikkumaan? Monet urheiluseurat kamppailevat jäsenkadon myötä toimintansa jatkamisen kanssa. Koska syntyvyys on laskenut Suomessa voimakkaasti jo vuosikymmenten ajan, pienenevät lasten ikäryhmät ja harrastustoiminnasta kilpailevat muutkin kuin urheiluseurat. Olisiko seurojen syytä panostaa enemmän markkinointiin myös aikuisväestölle? Olisi ehkä myös hyvä palauttaa mieleen, että urheiluseurojen tehtävä ei ole vain kilpaurheilu, vaan ne on tarkoitettu kaikille aktiivisille liikunnanharrastajille.

Työikäisten ja eläkeläisten aktivointi liikuntaharrastusten pariin on yhteiskunnallisesti äärimmäisen merkittävä tehtävä. Viime vuosina ovat ainakin golfseurat onnistuneet houkuttelemaan varttuneempaa väkeä harrastuksen pariin, ja golfkentät ja -kurssit ovat olleet täynnä uusia innokkaita pelaajia. Kunhan koronarajoituksista päästään, pitäisi samaa kehitystä saada aikaan myös muihin ryhmä- ja yksilölajeihin.

Etelä-Suomi on saanut jälleen lumipeiton hiihtolajien harrastamiseen, ja ladut ovat eritasoisia hiihtäjiä täynnä. Nyt kannattaisi hiihtoseurojen edustajien olla latujen reunoilla houkuttelemassa uusia jäseniä mukaan toimintaansa. Hiihtoinnostus ei saa hiipua ja tekniikan kehittyessä harrastus tuntuu entistä mukavammalta.

Hyvät hyvinvointialueiden, kuntien ja kaupunkien valtuustojen edustajat, teillä on suuret haasteet edessänne. Kuntalaisten hyvinvoinnin turvaaminen ja kustannusten hallinta vaativat määrätietoista toimintaa. Tärkeintä ei pitäisi olla ongelmien hoito, vaan niiden välttäminen. Jos mihin, niin ennakoivaan terveydenhoitoon panostaminen kannattaa!

Terveellistä alkanutta vuotta 2022!

Jussi Eerikäinen, DI, HHJ PJ
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja.