Osaava hallitus nostaa yrityksen kasvuun

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

ToimitusjohtajaJussi Eerikäinen

Suomessa on menossa Startup-boomi. Odotukset uusista Nokioista, Rovioista ja Supercelleistä on korkealla. Tällaiset menetystarinat ovat hienoja, mutta samalla unohdamme PK-yritysten valtavat potentiaalit.

Suomessa on yli 350 000 yritystä, joiden liikevaihto on lähes kuusikymmentä prosenttia suomalaisten yritysten liikevaihdosta. Näiden yritysten kasvun vauhdittaminen toisi merkittävää lisää Suomen kansantaloudelle. Valitettavan monet yritykset ovat kasvuhaluttomia. Yrityksillä ei ole laadittu strategioita, omistajien tahtotila ei ole tiedossa ja riskinottokyky on matala. Nämä yritykset tarvitsevat toimivat, ammattimaiset ja vastuulliset hallitukset.

Hallitus on osakeyhtiön tärkein elin. Ilman hallitusta osakeyhtiö ei voi toimia. Osakeyhtiölain kuudennen luvun ensimmäisessä pykälässä todetaan, että yhtiöllä on oltava hallitus. Sillä voi olla myös toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto, mutta ne eivät ole pakollisia. Menestyvien yritysten yhteinen tunnusmerkki on toimiva, yrityksen tulevaisuuteen keskittyvä hallitus.

Osakeyhtiön hallituksen jäsenyys on vaativa tehtävä. Hallituksen tulee yhteisvastuullisesti huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kaikkien jäsenten on valvottava ja noudatettava osakeyhtiö- ja kirjanpitolakia. Näiden lakiin kirjattujen tehtävien lisäksi hallituksen tulee edesauttaa yrityksen menestymistä tulevaisuudessa. Hallitukset eivät toimi vain erillisissä kokouksissa vaan tehtävä on 24/7-sitoutumista. Hallitukset katsovat tulevaisuuteen ei peräpeiliin!

Osakeyhtiöiden hallitusvalintoihin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla on kiinnitettävä erityistä huomiota. Hallituksen kokoonpanon tulisi olla laaja-alainen. Hallituksen jäsenten pitäisi edustaa monipuolisesti yrityksen ydintoimintoja: taloutta, juridiikkaa, henkilöstöhallintoa, markkinointia sekä toimialaa. Jokaisen hallituksen jäsenen on tunnettava osakeyhtiölaki ja ymmärrettävä hallituksen tehtävät. Hallituksen jäsenten valintakriteereinä ei pidä olla ystävyyssuhteet tai julkisomisteisissa
yrityksissä kunnallisvaalien henkilökohtaiset äänimäärät. Yhtiön tulevaisuuden turvaamiseksi hallituksen valinnassa on painotettava substanssiosaamista. Hallitusvalinnoissa on myös huomioitava yrityksen kasvutavoitteet. Ollaanko tekemässä yrityskauppoja, käynnistämässä vientitoimintoja ja laajentamassa toimialaa.

Yritykset elävät omaa elinkaartaan. Yhtiöiden tilanteiden muuttuessa on syytä tarkistaa myös hallitusten kokoonpanoja ja tehtävä tarvittaessa muutoksia. On tärkeää, että hallituksessa on myös hyvä sisäinen kemia. Hallitustyöskentely on tiimipelaamista. Jokainen hallituksen jäsen edustaa tehtävässään yhtiötä - ei sidosryhmää, josta tulee. Osakeyhtiölaissa määritetään, että hallituksen on noudatettava kaikkien osakkeenomistajien etua tasapuolisesti. Onneksi hallitusosaaminen on vahvistunut. Hallitusammattilaisten määrä on kasvussa. Tähän on vaikuttanut muun muassa kauppakamarien toteuttamat HHJ-koulutusohjelmat. Näitä kursseja on suorittanut jo yli 13
000 henkilöä ja HHJ-tutkinnon on läpäissyt jo lähes 6 000 hallitusammattilaista.

Hallitustyö on vastuullista ja kehittävää. Omistajille toimiva hallitus antaa selkänojaa ja sparrausta haastavissa tilanteissa. Panostus ammattimaiseen hallitustyöhön ei ole kustannuksiltaan merkittävää. Hallitusjäsenten palkkiot ovat varsin maltillisia verrattuna esimerkiksi yrityskonsulttien palkkioihin. On myös hyvä muistaa, että hallitusjäsenet ovat taloudellisesti vastuussa hallituksen tekemistä vakavista virheistä ja laiminlyönneistä omistajille.

Hallitustyö vauhtiin!