Koronavirus ja työpaikan riskien arviointi

(Kuva: Yerson Retamal, Pixabay)

(Kuva: Yerson Retamal, Pixabay)

Työpaikoilla tulee päivittää vaarojen selvitys ja riskien arviointi koronavirustilanne huomioiden. Selvitys ja arviointi on pidettävä ajan tasalla ja tarkistettava erityisesti, kun olosuhteissa tapahtuu sellaisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden altistumiseen koronavirukselle. Työnantajan on myös säilytettävä vaarojen arviointi ja sen perustana olevat tiedot sekä pyynnöstä annettava ne työsuojeluviranomaiselle. Nämä velvollisuudet perustuvat biologisten tekijöiden asetukseen, jonka muutos tuli voimaan 15.11.2020.

Riskinarvioinnissa on huomioitava muun muassa työn luonne, alueellinen tartuntatilanne, mahdollisuus etätyöhön, lähikontaktien määrä ja kesto sekä mahdollisuus käyttää henkilönsuojaimia. Myös matkustamisen tarve ja siitä aiheutuva tartuntariski on huomioitava.

Riskinarvioinnin päivittämisessä työnantajan on tarvittaessa käytettävä apuna työterveyshuoltoa. Työterveyshuollon tehtävänä on muun muassa tehdä riskinarvion pohjalta terveydellisen merkityksen arviointi ja neuvoa työnantajaa riskiryhmien työsuojelullisissa toimenpiteissä. Työnantajan on yhdessä työterveyshuollon kanssa arvioitava, miten riskiryhmään kuuluva työntekijä voi työskennellä turvallisesti.
Lisätietoa STM:n tiedotteessa: Työntekijöiden suojelua biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta tehostetaan.

Mitä toimenpiteitä työnantajan pitää tehdä riskin arvioinnin perusteella epidemiatilanne huomioiden?

Työnantajan on huolehdittava tarvittavista toimenpiteistä altistumisvaaran rajoittamiseksi. Korona-virustilanteessa ensisijaisena toimenpiteenä työntekijän altistumisen estämiseksi on henkilökontaktien välttäminen. Työnantajan on arvioitava työpaikalle saapumisen tarpeellisuus työntekijöiden terveyden näkökulmasta. Yksi tapa välttää kontakteja on työn tekeminen etänä, ja jos tämä ei ole mahdollista, on työ työpaikalla järjestettävä olosuhteiltaan sellaiseksi, että riski altistumiselle on minimoitu. Näitä toimenpiteitä voi olla mm. tehostettu siivous, hygieniaohjeet työntekijöille, pisaratartuntoja estävien suojaseinien käyttäminen, työntekijöiden ohjeistaminen korona-altistumisten välttämiseksi ja ohjeiden antaminen tilanteisiin, joissa altistumista tai sairastumista epäillään sekä erilaiset työvuorojärjestelyt. Suositeltava toimenpide on myös se, että työpaikalla ei tarpeettomasti keräännytä taukotiloihin.

Jos tartuntariski työssä on merkittävästi kohonnut, on käytettävä henkilösuojaimia, kuten hengityksen suojaimia, suojakäsineitä, suojalaseja ja tarvittaessa suoja-asuja. Henkilösuojainten huollosta, puhdistamisesta ja vaihtamisesta on huolehdittava jatkuvasti.

Altistuneiden työntekijöiden luettelo

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa niistä työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä vakavaa vaaraa tai sairautta aiheuttaville biologisille tekijöille. Tämä velvollisuus koskee vaaraluokkaan 3 ja 4 luokiteltuja biologisia tekijöitä. Koronavirus kuuluu luokkaan 3.

Luetteloa tulee pitää, mikäli voidaan todeta, että työntekijä on työssään ollut kontaktissa koronavirustartunnan saaneeseen henkilöön tai koronavirusta sisältävään materiaaliin. Pelkkä mahdollisuus altistumiselle työssä ei vielä synnytä työnantajalle luettelonpitovelvollisuutta.

Luettelosta on käytävä ilmi altistuneen työntekijän nimi ja ammatti, työpaikan toimiala ja tehdyn työn laatu, tiedot altistumista aiheuttaneesta biologisesta tekijästä siltä osin, kun se on tiedossa ja kuvaus siitä, miten ja milloin altistuminen tapahtui.

Katso tarkemmat ohjeet luettelon pitämiseen verkkouutisesta: Koronalle työssä altistuneet työntekijät tulee luetteloida.

(Lähde: Työsuojelu.fi)