22.08.2023 11:33
Uusi hallitus on sitoutunut toimenpiteisiin, joilla korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä pyritään nostamaan mahdollisimman lähelle 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hallitus sitoutuu myös siihen, että korkeakoulutusjärjestelmämme perustuu jatkossakin duaalimalliin, eli yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen järjestämään koulutukseen. Tavoitteena on saavuttaa 2030-luvulla OECD:n kärkimaiden koulutustaso.
Oman haasteensa tähän tavoitteeseen tuovat yhä pienenevät ikäryhmät. 2030-luvun alusta lähtien ikäryhmät tulevat pienenemään 60 000 alle 45 000 henkeen. Hallituksen tavoitteisiin päästäisiin kouluttamalla 25 000–30 000 suomalaista nuorta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Sopeutustarpeita on, kun huomioidaan, että kevään korkeakoulujen yhteishaussa oli tarjolla noin 52 000 aloituspaikkaa. Suomalaisten opiskelijoiden lisäksi tutkintoihin hakeutuu kasvavassa määrin ulkomaalaisia hakijoita. Tilanne voi kuitenkin muuttua, kun lukukausimaksuja ollaan korottamassa EU:n ulkopuolisilta kansalaisilta tuntuvasti. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan myötä on venäläisten opiskelijoiden tulo jo vähentynyt huomattavasti.
Suomalainen ammattikorkeakoulujärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1994. Muutoksella haluttiin luoda yliopistokoulutuksen rinnalle käytäntölähtöinen, työelämän tarpeisiin keskittyvä korkea-asteen koulutusmalli. Tavoitteena oli, että yliopistot puolestaan panostaisivat tieteelliseen perus- ja jatkotutkimukseen. Kolmessakymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut osittain jo pelkästään ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien muutoksesta johtuen. Oppilaitokset joutuvat hakemaan lisärahoitusta tutkimustoiminnasta ja toimintatavat ovat lähentyneet yliopistomaailman kanssa.
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintorakenteet poikkeavat toisistaan. Suomessa AMK-tutkintoa ei rinnasteta yliopistojen kandidaattitutkintoon, mutta useissa Euroopan maissa suomalainen AMK-tutkinto antaa riittävän pätevyyden maisteriohjelmiin. Suomessa vain harvoissa yliopistoissa, kuten LUT-yliopistossa, voi maisteriohjelmiin hakea AMK-tutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Valittujen AMK-opiskelijoiden tulee suorittaa tiettyjä täydennyskursseja tutkinnon alussa. Olisiko nyt aika ryhtyä suunnittelemaan AMK- ja kandikoulutusten yhdistämistä, kuten useissa maissa käytäntö on?
Pula osaavasta työvoimasta näkyy myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kandikoulutuksen yhdistämisellä voitaisiin paremmin turvata laadukas opetus myös tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulujen opettajilla on jo nyt enenemässä määrin yliopisto-opetukseen vaadittavat pätevyydet ja tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä on kasvussa.
Nykyisellä ja tulevilla hallituksilla on suuria haasteita saada Suomen talous tasapainoon. Leikkauksia on tehtävä, mutta ne on pyrittävä tekemään ilman kilpailukykymme heikentämistä ja duaalimallista luopuminen voisi olla yksi keino. Muutokset vievät aikaa, mutta 2030-luku on jo lähellä ja silloin tämän prosessin käynnistäminen on myöhäistä.
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.