13.03.2023 09:48
Vuosi vaihtui sumeissa tunnelmissa. Inflaatio jyllää, lainojen korot ovat nousussa, energian hinta on ollut ennätyskorkealla, valtio on velkaantunut vauhdilla ja Venäjän raakalaismainen sota Ukrainaa vastaan jatkuu. Haastavasta tilanteesta huolimatta ekonomistit ennustavat tälle vuodelle vain lievää ja kestoltaan lyhyttä taantumaa. Alkuvuoden ensimmäisten pörssipäivien kurssit vahvistavat myös sijoittajien uskoa talouden kasvun käynnistymiseen tulevan kesän jälkeen.
Taloustieteessä puhutaan makro- ja mikrotalouksista. Ekonomistit seuraavat talousennusteissa kansallisella tasolla makrotalouden muuttujia, kuten bruttokansantuotteen kehitystä, julkista velkaa ja työttömyysastetta. Kotitalouksiin ja yrityksiin vaikuttavat puolestaan lähinnä mikrotalouden muuttujat, kuten omat tulot ja menot, säästöt ja sijoitukset. Makrotalouden muuttajista vain työllisyystilanne, joka onneksi on kehittynyt positiivisesti viimeisen vuoden aikana, heijastuu suoraan kotitalouksiin.
Kansalaisille oman talouden heikkeneminen näkyy jo nyt ja se poikkeaa aikaisemmista taantumista monella tapaa. Kustannusten nousu etenee vääjäämättä, asteittain ja laajalla rintamalla. Lainojen korkojen nousut ja sähkön hinnan kallistuminen realisoituvat, kun kiinteät sopimuskaudet päättyvät. Elintarvikkeiden, investointihyödykkeiden ja palveluiden hinnat jatkavat tasaista nousuaan. Synkkä tilanne näkyy kuluttajien luottamusindikaattorin ennätysalhaisena tasona ja ostovoiman jyrkkänä pudotuksena. Pahiten tilanne eskaloituu keskituloisissa lapsiperheissä, joilla on suuret lainat sähkölämmitteisiin omakoti- tai rivitaloasuntoihin, ja jotka joutuvat käyttämään työmatkoihin ja lasten harrastuksiin omaa autoa.
Kokonaistilanteen haastavuus korostuu, kun seuraa maamme julkisen talouden kehitystä. Suomi on velkaantunut tämän hallituskauden aikana hälyttävästi. Koronalla ja Ukrainan sodalla on ollut merkittävää vaikutusta tilanteeseen, mutta hallituksen omilla toimilla on tilannetta vaikeutettu. Jatkossa pelkästään valtion lainan korot syövät miljardeja euroja enemmän kuin aikaisemmin ja nyt voimaan tulleen Sote-uudistuksen lisäkustannuksia vasta arvuutellaan. Jo nyt on selvää, että tälle kuluvalle vuodelle tarvitaan lähes miljardi euroa lisää Sote-alueiden rahoittamiseen.
Seuraavalla eduskunnalla ja hallituksella on epäkiitollinen tehtävä saada valtion talous tasapainoon. Usko taloustilanteen nopeaan paranemiseen on epärealistinen. Hallitus joutuu etsimään ratkaisuja, joilla julkista sektoria tehostetaan. Hallintohimmeleitä on karsittava ja toimintoja on virtaviivaistettava. Syntyvyys on ollut jatkuvassa laskussa ja eläkeläisten määrä kasvaa voimakkaasti. Huoltosuhde on jo nyt hälyttävän heikko. Maailman kireimpiin kuuluvan palkkaverotuksemme korottaminen tässä taloustilanteessa olisi erittäin haitallista. Kotimaista kysyntää ei saa enää heikentää. Tästä taantumasta selvitään vain, jos työpaikat saadaan pysymään.
Malttia ja realismia vaalikentille!
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.