Syyllisten Suomi

Ilmastonmuutos on kiistämättä tällä hetkellä koko nykyisen ihmiskunnan suurimpia uhkia. Jäätiköt sulavat, maa-alueita aavikoituu ja sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Omilla teoillamme voimme pyrkiä hidastamaan tätä kehitystä ja vastuullisen ilmaston- ja ympäristösuojelun tulisi olla meidän jokaisen kansalaisvelvollisuus.

Meille kaikille elintärkeän asian eteenpäin viemiseksi vaikuttaa kuitenkin siltä, että meillä on siirrytty yhä enenevässä määrin syyllistämisen aikakauteen. Meiltä halutaan kieltää lihatuotteet, maidon juonti, autoilu ja lentäminen. Kohta varmaan halutaan rajoittaa saunomistakin.

Vastuullisen ilmastopolitiikan tulee olla määrätietoista, pitkäjänteistä ja realistista. Meillä aiheesta on tehty populistista politiikkaa. Pahimmillaan nämä hyvät tavoitteet synnyttävät voimakasta vastustusta, jolloin asia kääntyy itseään vastaan.

Suomi on yksi Euroopan harvaan asutuimmista ja pisimpien etäisyyksien maista. Kaikki eivät asu Helsingin tai Espoon keskustoissa tai edes Suur-Helsingin alueella. Työmatkaliikenne perustuu nyt ja tulevaisuudessa merkittävästi yksityisautoilun varaan. Matkustaminen Suomesta edellyttää usein lentämistä, on kyseessä sitten työ- tai lomamatka. Ei ole asiallista syyllistää tästäkin meitä suomalaisia.

Polttoainekeskusteluissa vältetään mainitsemasta uusien dieselautojen äärimmäisen alhaisia hiilidioksidipäästöjä tai biodieseleitä. Esimerkiksi Nesteen kehittämän MY uusiutuvan dieselin vaikutus auton hiilijalanjäljen pienenemiseen voi parhaimmillaan olla jopa 90 prosenttia! Sähköautokeskusteluissa unohdetaan akkujen valmistuksessa syntyvät ympäristö- ja ilmastohaitat. Sähköauton puolestapuhujat eivät myöskään ota huomioon ongelmaa, joka syntyy, kun vanhat akut joudutaan noin kymmenen vuoden käytön jälkeen hävittämään. Toivoa myös sopii, että kaikki lataussähkö olisi hiilineutraalia.

Elintarviketeollisuudellamme on erinomaiset mahdollisuudet kasvuun.

Elintarviketeollisuudellamme on erinomaiset mahdollisuudet kasvuun. Puhtailla geeni- ja antibioottivapailla lihatuotteilla olisi suuria mahdollisuuksia esimerkiksi Kiinan valtavilla kuluttajamarkkinoilla. Myös suomalaisille maitotuotteille voisi olla laajempia markkinoita Aasiassa ja Yhdysvalloissakin. Olisi siis alasajon sijaan kansantaloudellisesti tärkeämpää, miten ilmasto- ja ympäristöystävällisesti näitä maataloustuotteita enenevässä määrin tuotetaan.

Suomi tarvitsee vahvaa vientiä. Metsäteollisuus on edelleen meidän hyvinvointimme tukijalka. Suomalaisella sahatavaralla ja puutuotteilla on jatkossa suuret mahdollisuudet viennin lisäämiselle, kun Ilmaston lämpenemisestä ja tuholaisten vaikutuksesta monet maat kärsivät puupulasta. Vastuullinen metsänhoito mahdollistaa kannattavan puukasvatuksen ilman, että tärkeitä hiilinieluja poistuu Suomesta. Tässäkin määrätietoinen tutkimustyö tuottaa tulosta.

Hallitusohjelmassa on tavoitteena 75 prosentin työllisyysaste. Epävarmassa maailmantalouden syklissä meidän on vahvistettava maamme kilpailukykyä, jotta tähän tavoitteeseen pääsemiseen olisi minkäänlaisia mahdollisuuksia. Ilmastonsuojelun mallimaana meidän on huolehdittava työllisyydestä, kansainvälisestä kilpailukyvystä ja ihmisten ja yritysten toimintaedellytyksistä myös suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Vastuullisella ja realistisella ilmastopolitiikalla tuloksia syntyy – ei ylilyönneillä eikä hedelmättömällä populismilla.

Vastuullista vuotta 2020!

KIrjoittaja: Jussi Eerikäinen Kuva: Tarmo Valmela/Photodance Valmela