Supervaalivuosi 2024

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

Alkanut vuosi tulee olemaan lähihistoriamme merkittävin vaalivuosi. Äänestystuloksilla voi olla dramaattisiakin vaikutuksia koko maapallomme tulevaisuuteen. Vuosi käynnistyy tammikuussa pidettävillä Taiwanin presidentinvaaleilla, Suomen presidentinvaalit järjestetään tammi-helmikuussa, maaliskuussa Venäjällä valitaan Putin uudelleen, kesäkuussa äänestetään Euroopan unionille uusi parlamentti ja marraskuun alussa vaalivuoden päättävät USA:n presidentinvaalit.

Suomen presidentinvaalit eivät synnytä suuria tunteita. Tasavallan presidentin tehtäviin kuuluu edustaa Suomea muihin valtioihin nähden ja johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhdessä hallituksen kanssa sekä toimia puolustusvoimien ylipäällikkönä. Kaikki presidenttiehdokkaat ovat harvinaisen yhteneviä näkemyksissään edellä mainittujen tehtävien hoitamisesta. Tasavallan presidentti on kuitenkin myös tärkeä mielipidevaikuttaja ja arvojohtaja. Näissä kysymyksissä ehdokkailla on toki merkittäviäkin eroavaisuuksia, mutta on syytä muistaa, että nyt ei äänestetä SOTE:sta eikä työmarkkinoiden reformeista, vaan Suomen ulkopolitiikan tärkeimmästä viranhaltijasta.

Taiwanin, Venäjän ja Yhdysvaltain vaalien tuloksilla sitä vastoin on suurta merkitystä koko maapallon vakaudelle. Taiwanin presidentinvaalitulos voi käynnistää Kiinan hyökkäyksen Taiwaniin ja synnyttää vakavan selkkauksen Kiinan ja Yhdysvaltojen välille. Putinin uudelleenvalinnan jälkeen selviää, miten voimallisesti Venäjä jatkaa hyökkäystään Ukrainaan ja laajenevatko hyökkäykset mahdollisesti myös muihin naapurivaltioihin. USA:n vaalitulosta odotellaan pelonsekaisin tuntein. Palaako Donald Trump takaisin valtaan? Pyrkisikö hän saamaan Yhdysvallat irtaantumaan NATO:sta ja tekisikö hän ”suuren dealin” Putinin kanssa Ukrainasta? Alkavatko maassa vakavat levottomuudet? Kaikilla edellä mainituilla asioilla olisi vakavia vaikutuksia sekä maailman rauhaan että talouteen.

Me emme voi vaikuttaa edellä mainittujen valtioiden äänestystuloksiin, mutta me voimme vaikuttaa Euroopan unionin tulevaisuuteen äänestämällä. Perinteisesti EU-vaalit eivät ole kiinnostaneet meitä suomalaisia. Viime vaaleissa äänestysprosentti jäi noin neljäänkymmeneen prosenttiin. Monelle kansalaiselle on jäänyt epäselväksi, mistä Brysselissä todellisuudessa päätetään.

Euroopan unioni on vahvasti taloudellinen ja poliittinen liitto. Sen tärkein tehtävä on Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen. EU päättää alueen kilpailu- ja maatalouspolitiikasta sekä ulkomaankaupasta. Brysselissä vaikutetaan myös sisämarkkinoiden pelisääntöihin, tutkimus- ja tuotekehitykseen ja ympäristöpolitiikkaan. EU:n päätöksenteko vaikuttaa erityisesti elinkeinoelämän toimintoihin. Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä edunvalvontakohteita ovat muun muassa logistiikkaan ja metsäteollisuutemme liittyvät asetukset ja direktiivit.

On toivottavaa, että Suomi saa uuteen Euroopan parlamenttiin kokeneita asiantuntijoita, joiden avulla Suomen kilpailukyky säilyy. Puolueiden on huomioitava vaaliohjelmissaan, mistä parlamentissa päätetään. EU-vaaleissa ei linjata Suomen sosiaali-, koulutus- eikä veropolitiikkaa. Nyt äänestetään EU:n ja Suomen kilpailukyvystä!

Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.