25.03.2022 13:59
Venäjän raakalaismainen hyökkäys itsenäiseen eurooppalaiseen Ukrainaan on järisyttänyt maailman rauhaa ja synkistänyt talousnäkymät. Epävarmuus tulevaisuudesta on kaikkien mielessä.
Syttyykö kolmas maailmansota, mikä on Suomen asema arvaamattoman Venäjän rajanaapurina ja miten oman henkilökohtaisen taloutemme käy? Vaikka synkkyyteen ei kannata vajota, on selvää, että muutokset tulevat olemaan merkittäviä. Venäjä eristäytyy entisestään länsimaista ja suomalaisten yritysten idänkauppa supistuu rajusti. Kasvuennusteita rukataan nyt rankasti alaspäin.
Inflaatio on lähtenyt kovaan nousuun. Energian ja raaka-aineiden hinnat ovat ennätyskorkealla ja materiaalipula vaikeutuu entisestään. Tilannetta pahentavat logistiikkaongelmat. Länsimaiset rahtikoneet eivät voi lentää Venäjän yli Aasiaan, konttipula pahenee, kun Venäjälle menevät kontit seisovat satamissa, ja rautatiekuljetukset Siperian kautta Kiinaan ovat uhattuna.
Valitettavasti hintojen nousu ja toimitusten viivästymiset eivät ole ainoat vakavat haasteet. Venäjä on vuosikymmenien aikana sitonut suurimman osan Euroopan maista riippuvaisiksi Siperian öljy- ja kaasukentistä. Omalta osaltaan tilannetta on vaikeuttanut Euroopassa vahvistunut ydinvoimavastaisuus. Suurista maista esimerkiksi Saksan teollisuus on lähes täysin riippuvainen Venäjän maakaasusta ja öljystä, Italian talous sakkaisi, jos kaasuhanat laitettaisiin kiinni ja suuri osa itäistä Eurooppaa kylmenisi, jos maakaasun saanti loppuisi.
Millainen tilanne maakaasun suhteen on meillä Hämeessä? Pelkästään Lahden seudulla on yli 500 yritystä, jotka käyttävät prosesseissaan tai lämmityksessään maakaasua. Osalle näistä yrityksistä maakaasun jakelun keskeytyminen merkitsisi välittömästi toiminnan pysähtymistä. Korvaavien energiaratkaisujen löytäminen on haastavaa. Korvausinvestoinnit ovat kalliita ja toimitusajat pitkiä.
"EU:n elvytyspaketin tarjoamaa RRF-rahoitusta tulisi kanavoida voimakkaasti yrityksille ja alueille näiden investointien toteuttamiseksi.
Euroopassa on tätä kaasuputkiriippuvuutta pyritty ratkaisemaan nesteytetyllä maakaasulla, LNG:llä.
Vaikka ajatus kaasuputken vaihtamisesta LNG-säiliöihin tuntuukin ajatuksena helpolta, ei asia ole yksinkertainen. Nestekaasuasemien rakentaminen on luvanvaraista, ne vaativat tiukkoja suojausjärjestelmiä ja edellyttävät usein muutoksia putkistoihin ja suuttimiin.
Toistaiseksi kaasutoimitukset Venäjältä ovat onneksi jatkuneet. Öljy ja maakaasu ovat edelleen Venäjän talouden kivijalka. Ilman näitä tuloja maa ajautuisi täydelliseen taloudelliseen romahdukseen. Nyt on kuitenkin viimeinen hetki yrityksille ja kunnille toimia ja hakea ratkaisuja uusien energiaratkaisujen toteuttamiseksi. EU:n elvytyspaketin tarjoamaa RRF-rahoitusta tulisi kanavoida voimakkaasti yrityksille ja alueille näiden investointien toteuttamiseksi.
EU on linjannut, että unioni olisi energian osalta riippumaton Venäjästä vuoteen 2027 mennessä. Viisi vuotta on pitkä aika toimia ilman maakaasua. Suomalaisen yhteiskunnan ja yrityselämän on toimittava nyt ja varauduttava odottamattomiin tilanteisiin, joita naapurimme järjestää jatkossakin.
Rauhaa Eurooppaan!
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.