Liikenne murroksessa

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

ToimitusjohtajaJussi Eerikäinen

Suomi on pitkien etäisyyksien maa. Vienti ja tuonti tukeutuu vahvasti meriliikenteeseen, ulkomaanmatkat ovat lentoliikenteen varassa ja kotimaan rahti- ja henkilöliikenne hoidetaan pääosin kumipyöräliikenteellä. EU:n, ja erityisesti Suomen, tiukat päästövähennystavoitteet kohdistuvat voimakkaasti liikenteeseen. Nyt tehtävillä päätöksillä on suuret vaikutukset Suomen elinkeinoelämän tulevaisuuteen. Ratkaisujen pitää olla realistisia ja oikein mitoitettuja.

Kansalaisia kiinnostavat päätökset, jotka kohdistuvat ensisijaisesti henkilöautojen päästövähennyksiin. Suomen teillä kulkee tällä hetkellä lähes kolme miljoonaa henkilöautoa. Suomen autokanta on Euroopan vanhinta ja autojen keskihinta on alle neljätuhatta euroa. Näiden korvaaminen sähköautoilla tai vähintään hybridimalleilla seuraavan kymmenen vuoden aikana, on ilman järeitä tukitoimia haastava tehtävä. Tilastojen mukaan Suomessa on nyt hieman yli kymmenentuhatta täyssähköistä henkilöautoa ja reilut viisikymmentätuhatta plug-in ladattavaa polttomoottoriautoa. Päätöksiä tehtäessä on myös hyvä muistaa, että esimerkiksi dieselautojen suosio kasvoi Suomessa voimakkaasti viime vuosikymmenellä ja näiden päästötasot ovat EU:n alhaisimpia. Myös uusiutuvien biopolttoaineiden käytöllä voitaisiin päästötalkoisiin vaikuttaa merkittävästi.

Raskaan liikenteen osalta päästövähennysvaihtoehdot ovat vielä vähissä. Sähkömoottorikäyttöiset rekat ovat tulevaisuutta vasta kun vedyn käyttö polttokennoakuille on laajamittaisesti käytössä. Kaupunkiliikenteessä sähkökäyttöiset linja-autot ja pienemmät jakeluautot ovat tulossa. Ensimmäiset sähköbussit ovat jo suuremmissa kaupungeissa käytössä. Rekkaliikenteen osalta on uusien ajoneuvojen moottorien päästöarvoja tiukennettu jatkuvasti. Biodieselin käyttö on kuitenkin ainoa nopean aikavälin ratkaisu, johon voitaisiin jo nyt siirtyä. Tässäkin vaihtoehdossa kustannusten nousua pitäisi hillitä esimerkiksi polttoaineveron alentamisella.

Kansainvälisiin lento- ja meriliikenteen päästöjen sääntelyyn ja rajoituksiin on Suomella kotimaista päätöksentekoa vähemmän vaikutusvaltaa. Europarlamentaarikoillamme on nyt tärkeä rooli osallistua neuvotteluihin, joissa päätetään koko EU:n päästövähennyksistä. Maamme sijainti tulee ottaa huomioon rajoituksia laadittaessa. Suomen jo nyt korkeat logistiikkakustannukset eivät saa kasvaa kilpailijamaihin verrattuna. Suomi elää viennin varassa ja kuljetusten on toimittava ympäri vuoden myös talviolosuhteissa.

Tämän vuoden poikkeuksellisen rajut sääilmiöt ovat vakava signaali ilmastomuutoksista. Suomalaiset yritykset ovat vastuullisia toimijoita. Omaehtoiset energia-, raaka-aine ja logistiikkaratkaisut ovat tästä erinomaisia esimerkkejä. Me kaikki haluamme olla mukana ilmastotalkoissa.


Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.