Koronatunnelin päässä näkyy vihdoinkin valoa

ToimitusjohtajaJussi Eerikäinen

Lähes puolitoista vuotta kestänyt synkkä korona-aika vaikuttaa olevan hellittämässä. Rokotusohjelmat ovat vauhdissa, tautitapausten määrät ovat laskussa ja Suomessa hallitus on laatimassa suunnitelmia, kuinka rajoituksia voitaisiin ryhtyä purkamaan. Tulevasta kesästä odotetaan jo lähes normaalia. Mutta mikä on uusi normaali?

Tuoreet talousindikaattorit lupailevat voimakkaan kasvun alkavan kesään mennessä. Historiallisen massiiviset, miljardien eurojen elvytysohjelmat käynnistyvät samanaikaisesti kaikkialla maailmassa. Yritykset uskaltavat investoida ja kuluttajien luottamus tulevaisuuteen on vahvistumassa.

Muotiala herää horroksesta, ravintolat täyttyvät, tapahtumia voidaan jälleen alkaa toteuttaa ja matkustaminenkin käynnistyy, vaikka viiveellä. Seuraavan puolen vuoden aikana voidaan kuvaannollisesti poksauttaa kuohuviinipullon korkki auki, kun rajoitukset poistuvat ja elämä lähikontakteissa voi taas alkaa.

Viimeistään nyt on hetki, jona yrityksissä on herättävä ja ryhdyttävä laatimaan omia exit-suunnitelmia. Tällaisten epäjatkuvuuskohtien jälkeinen uusi normaali on erilainen ja myös markkinaosuuksissa tapahtuu uusjako. Yhdysvallat elvyttää talouttaan jättimäisellä, yli biljoonan dollarin tukipaketilla, Kiinan talous on kovassa kasvussa ja Saksa ja Etelä-Eurooppa elvyttävät voimakkaasti.

Vaikka Suomen hallituksen myöntämät yritysten elvytystuet ovatkin useimpiin kilpailijamaihin verrattuna vaatimattomia, on myös suomalaisilla vientiyrityksillä nopeasti reagoimalla erinomaiset mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin investointeihin ja alkavaan kulutusjuhlaan.

Tämä edellyttää entistä tehokkaampaa rokotusohjelmaa, pikatestien hyödyntämistä ja kansainvälisesti hyväksytyn rokotepassin käyttöönottoa.

Syksy tulee olemaan työmarkkinoille haastava. Pula osaavasta työvoimasta on jälleen yritystemme kasvun suurin este. Koronan aikana on työmarkkinoilta poistunut lähes 70 000 työntekijää vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeelle, ja uudet ikäryhmät ovat selvästi aikaisempia pienempiä.

Uhkana on myös eläkeiän kynnyksellä olevien, kokeneiden työntekijöiden halukkuus siirtyä eläkkeelle heti, kun se on mahdollista. Tämä koskee erityisesti etätöissä työskenteleviä henkilöitä.
​​​​​​​
Meidän on reagoitava välittömästi tähän tilanteeseen. Työperäisen maahanmuuton eteen on tehtävä nopeita toimenpiteitä. Maahantulon esteitä on purettava ja lupaprosesseja tehostettava. Onneksi nykyhallitus on ymmärtänyt tilanteen vakavuuden ja luvannut ryhtyä toimenpiteisiin.

Työelämän luonne muuttuu. Etätyön mahdollisuus vaikuttaa jatkossa työn tekemisen paikkasidonnaisuuteen ja sen myötä asumisjärjestelyihin. Nyt on jokaisen hämäläisen kunnan, jossa etätyön tekijöitä on ollut runsaasti, valpastuttava ja alettava houkutella näitä veronmaksajia siirtämään kirjansa pysyvästi kesänviettopaikkakuntaan.

Tämä edellyttää kuitenkin, että peruspalvelut ja tietoliikenne- ja kulkuyhteydet ovat riittävällä tasolla. Jokainen kunta tarvitsee lisää veronmaksajia. Muussa tapauksessa viime vuonna kunnille suunnattujen ylimitoitettujen korona-(vaali)tukien loppuessa, on arki entistä karumpi.