Mikä listaamattomien osakeyhtiöiden ”osinkoverotuki”?

Tuloverotuksen asiantuntija Pauli Liiri, KPMG Oy Ab

Olen aktiivisesti seurannut kuntavaalitenttejä. Veroasiantuntijana minua kiinnostaa kovasti joidenkin kuntavaaliehdokkaiden puheet listaamattomien osakeyhtiöiden ”osinkovero-tuesta”, jonka poistamisen säästöt olisivat puheiden mukaan satoja miljoonia euroja vuodessa. Asia ei kuulu suoraan kunnallisvaaliteemaan, mutta ehdotuksena se on aivan liian vakava sivuutettavaksi.

Miten osinkoja verotetaan?

Listaamattomasta osakeyhtiöstä osakkaalle jaettu osinko jakautuu ansiotulo-osingoksi ja pääomatulo-osingoksi. Jako perustuu yhtiön nettovarallisuuteen ja osakkeen matemaattisen arvon suuruuteen (nettovarallisuus / ulkona olevien osakkeiden lkm. = matemaattinen arvo). Matemaattiselle arvolle laskettu 8 prosentin vuotuinen tuotto voidaan jakaa pääomatulo-osinkona, johon kohdistuu 150 000 euroon asti 7,5 prosentin verorasitus per saajana oleva luonnollinen henkilö. Jos osingon määrä ylittää edellä kuvatun 8 prosentin vuotuisen tuoton, verotetaan se progressiivisesti ansiotulo-osinkona henkilön ansiotuloveroprosentin mukaisesti.

Tällaisten väittelyiden tuoksinassa jää helposti vähemmälle huomiolle se, ettei osakkeen matemaattinen arvo tule annettuna tai ilmesty laskentaperusteeksi ilman voitollisia tilikausia. Yhtiö maksaa voitoistaan 20 prosentin yhteisöveron. Uusi yhtiö ei voi alkaa jakaa tulostaan ulos 7,5 prosentin verokustannuksella, vaan se tarvitsee ensin nettovarallisuutta, jonka perusteella osinko on 8 prosentin osalta pääomatulo-osinkoa. Jotta yksi osakas voisi saada vuosittain 150 000 euron osingon 7,5 prosentin verokustannuksella pitäisi yksin omistetun yhtiön nettovarallisuuden olla noin 1,9 miljoonaa euroa.

Mitä ennen osinkoverotusta tapahtuu?

Haluttaessa tarkastella osingon todellista verokustannusta, pitäisi laskea, kuinka paljon liiketoiminnan harjoittamisesta on jouduttu maksamaan arvonlisäveroja, ennakonpidätyksiä, yhteisöveroa ja muita yritystoimintaan ja työllistämiseen liittyviä pakollisia maksuja ja suoritteita ennen kuin kerrytetty nettovarallisuus on 1,9 miljoonaa euroa. Yritystoimintaan liittyy lisäksi merkittävä määrä riskejä. Jos joku on valmis kantamaan nämä riskit ja kerryttämään kokonaisvaltaista verojalanjälkeään, niin mielestäni on perusteltua sanoa, että 8 prosentin vuotuisen tuoton mukainen pääomatulo-osinko ja siitä maksettava 7,5 prosentin verokustannus tiettyyn määrään asti on vähintään perusteltu.

Edellä kirjoitetun perusteella voidaan mielestäni asiallisin perustein kysyä, että mikä oikeasti on listaamattomien osakeyhtiöiden ”osinkoverotuki”. Mielestäni sellaista tukea ei ole olemassakaan. Päinvastoin osinkoverotusta tulisi entisestään keventää lainsäädännöllä, jotta yrittämisen ja sitä kautta kasvun ja työllistämisen esteitä purettaisiin ja yrittäjillä olisi myös verotuksellinen kannustin kantaa yrittäjäriskiä.


Veroasiantuntija

Kirjoittaja Pauli Liiri on KPMG Oy Ab:n tuloverotuksen asiantuntija Lahdessa.

Hämeen kauppakamarin jäsenet voivat lähettää asiantuntijapalstalle kysymyksiä eri aihealueista osoitteeseen info(at)hamechamber.fi

Verkkolehden päätoimittaja päättää, mitä kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia julkaistaan.