30.04.2020 13:10
Maailmalla raportoidaan laajasti myös USA:n koronavirustilanteesta ja sen kehittymisestä. Tässä artikkelissa en peilaa sitä, kuinka viruksen tuloon oli varauduttu tai kuinka sitä on hoidettu. Keskityn siihen, kuinka yrityksiä ja työntekijöitä on kohdeltu ja minkälaisia tukiohjelmia on tehty.
Ensinnäkin on muistettava USA:n yhteiskunnan rakenteesta se, että on liittovaltio, osavaltiot sekä kaupungit ja paikalliset alueet. USA:ssa toimii hieman yli 30 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä. Suurin osa työntekijöistä toimii alle 10 hengen yrityksissä eli yrittäjät pitävät maan pyörät pyörimässä ja kotimarkkinakysyntä on se kaikkein tärkein tekijä. Koronakriisin alkaessa oli oleellista seurata, kuinka nämä yritykset ja niissä toimivat työntekijät saadaan turvattua.
Liittovaltion toimet vaativat yleensä presidentin, edustajainhuoneen ja senaatin yhteispeliä. Tämä on lähtökohtaisesti vaikea asetelma, koska demokraateilla on hallinnassaan edustajainhuone ja republikaaneilla senaatti. Tästä huolimatta liittovaltiotasolla on saatu seuraavia tukitoimia aikaan:
“In response to the Coronavirus pandemic, the President signed H.R. 748, known as the Coronavirus Aid, Relief, and Economic Security (“CARES”) Act on March 27, 2020. The bill provides more than $2 trillion of aid to individuals and the public and private sector.”
1. Veroa maksaneille kansalaisille suoraa tukea 1 200 dollaria per henkilö ja lapsikorotus 500 dollaria per lapsi maksimissaan kolmesta lapsesta, jos tulot eivät ylitä perheeltä 130 000 dollaria vuodessa, ja jos ylittää, niin perheen 200 000 dollarin tuloilla tuki alenee noin 1 000 dollaria.
2. Työntekijällä on sairaus- tai karanteenitapauksessa mahdollisuus saada kaksi viikkoa ylimääräistä palkallista sairauslomaa (emergency paid sick-leave EPSL).
3. Työntekijä voi saada 10 viikkoa lapsen hoitovapaata 2/3 palkalla sairaus- tai karanteenitapauksissa (emergency family leave act EFMLA).
4. Työttömäksi jäänyt saa heinäkuun loppuun asti korotettua tukea 600 dollaria viikossa.
5. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, jotka työllistävät alle 500 henkilöä, on mahdollisuus
a. hakea työntekijöille maksetut palkat ja sivukulut sairaus- ja hoitovapaan ajalta takaisin (tax credit).
b. hakea lainaa kahden kuukauden palkkoja ja sivukuluja sekä vuokria vastaava summa 0,7 prosentin korolla, josta palkkojen ja sivukulujen osuus voidaan muuttaa avustukseksi hakemuksella (payroll protection program PPP). Tuki haetaan oman pankin kautta. Tämän tuen osalta rahat loppuivat aluksi kesken, mutta myöhemmin on myönnetty lisää. ”Nähtäväksi jää, kuinka moneen yritykseen rahat riittävät motolla nopeat syövät hitaat.”
"Nähtäväksi jää, kuinka moneen yritykseen rahat riittävät motolla nopeat syövät hitaat."
c. Yritykset voivat hakea myös sivukulujen (verot ja terveysvakuutus) maksamiselle lykkäystä jaksottamalle ne vuosille 2021 ja 2022 fifty + fifty (payroll tax deferral). Niitä ei kuitenkaan saa hakea, jos on PPP-ohjelmassa. (Paycheck Protection Program, PPP-ohjelma luotiin USA:ssa aiemman suuren koronatukipaketin yhteydessä. Sen tarkoituksena on lainata rahaa pienille yrityksille, jotka ovat koronan takia taloudellisissa ongelmissa.)
d. Yritykset voivat hakea puolet lomautettujen henkilöiden sivukuluista takaisin, jos liikevaihto on pudonnut yli 60 prosenttia (employee retention tax credit).
e. Katastrofilainaa maksimissaan kaksi miljoonaa dollaria (EIDL).
Osavaltioilla on omia järjestelmiä, kuten Oregonin Work Share -ohjelma. Se on käytännössä tapa osa-aikaisesti lomauttaa henkilöstöä siten, että viikkotunnit saavat laskea 24 tuntiin ja olla maksimissaan 32 tuntia. Tuossa raamissa työntekijä voi hakea työttömyyskassasta korvausta 55 prosentin osuudelta menetetystä palkkatulosta ja turvata toimeentulonsa siten melko hyvin. Normaali työttömyyskor-vauksen omavastuuaika on viikko, mutta osavaltio poisti omavastuun koronaviruksen ajaksi. Myös työturvallisuusvakuutuksen kautta voi hakea työturvallisuuden kehittämiseen vastikkeetonta avustusta.
"Tilanne ei aina ole käytännössä sellainen kuin eurooppalaisessa mediassa kerrotaan."
Yleisesti voi todeta, että kyllä USA:ssa on järjestelmiä ja halua laittaa asioita kuntoon, joten tilanne ei aina ole käytännössä sellainen kuin eurooppalaisessa mediassa kerrotaan. Esimerkiksi sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja eläkemaksut ovat pakollisia yrityksille. Niiden puitteissa työntekijällä on yrityksen tarjoamista vaihtoehdoista mahdollisuus valita itselleen sopivimmat.
Turvallista kevättä ja kesän odotusta!
Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja
Vesa A. Vihavainen
etunimi.sukunimi@strategystar.net
Erikoisasiantuntijapalstalle voi jättää kommenttikenttään kysymysehdotuksia eri aihealueista. Verkkolehden päätoimittaja päättää, mitä kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia julkaistaan.