Valtion infrainvestointiohjelman rahoitus ei ole realistinen

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen ​​​​​​​(Kuva: Pipsa Stenlund, Oakhill Oy)

Hämeen kauppakamari pitää erityisesti nykyisen rataverkoston kehittämistä ja Hämeen poikittaisten liikenneväylien tason parantamista alueen tärkeimpinä tavoitteina.

”Panokset pitäisi sijoittaa nykyisen pääradan kehittämiseen ja valtatieverkoston parantamiseen, eikä suunnitella uusia hankkeita lisää. Venäjän epävakaa tilanne korostaa entisestään myös energian saatavuuteen liittyviä haasteita, mikä vauhdittaa fossiilisista polttoaineista luopumista. Raideliikenne on keskeisessä roolissa tehokkaassa ja päästöttömässä liikkumisessa”, sanoo Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.

Väylävirasto on laatinut valtion väyläverkon investointiohjelman vuosille 2023–2030 osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa. Investointiohjelman lausuntoaika päättyy tänään. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan investointiohjelman rahalliset resurssit eivät kohtaa lähellekään tarpeita.

”Tämän hetken valtakunnalliset liikennehankesuunnitelmat ja -investoinnit vaikuttavat merkittävästi koko Hämeen kauppakamarin alueeseen ja sen tulevaisuuteen. Miten meidän vaalipiirimme kansanedustajat ovat toteuttaneet edunvalvontaa? Erityisesti uusien ratalinjauksien pelkkä suunnittelun rahoittaminen heikentää investointihalukkuutta alueelle”, Eerikäinen toteaa.

”Talouskehyksen raamittama investointiohjelma ei pysty vastaamaan siihen muutokseen, joka liikennesektorilla on käynnissä. Liikenteen päästövähennystavoitteet ja Suomen logistisen sijainnin muutos on huomioitava paremmin. Tarvitaan kaikkiin liikennemuotoihin osoitettujen määrärahojen huomattavaa nostoa tai uusia rahoitusmalleja rahoituspohjan täyttämiseksi. Tämä on erityisen ajankohtaista nyt”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.

Venäjän hyökkäyssodan myötä myös Suomen logistinen sijainti on muutoksen kourissa. Venäjän ilmatilan sulkeminen, konttiliikenteen ongelmat sekä kohonneet energian hinnat vaikuttavat suoraan kuljetuskustannuksiin. Woodin mukaan liikennehankkeet tukevat alueellista saavutettavuutta ja lisäävät investointeja Suomeen.

”Näillä tekijöillä on myös merkittävä vaikutus kuljetusten toiminta- ja huoltovarmuuteen ja viime kädessä siihen, mikä on Suomen logistinen sijainti ja sen strategien tulevaisuus idän ja lännen solmukohdassa. Suomessa on pidettävä huolta siitä, että suhteellinen logistinen sijaintimme ja sen strateginen hyödyntäminen eivät karkaa yhä kauemmas maailman markkinoilta kohoavien energiahintojen ja rapautuvien yhteyksien myötä”, Wood toteaa.