Turvallisuusteollisuudesta talouden tukijalka

Kun puolustusministeri Antti Häkkästä pyytää tiivistämään Nato-jäsenyytemme keskeiset hyödyt, tulee reservin luutnantin vastaus kuin apteekin hyllyltä. ”Jokainen sentti ympäri Suomea on nyt vahvasti suojattu ja meillä on myös pidäke Venäjää vastaan”, Häkkänen toteaa Kauppakamarilehdelle. Samalla hän painottaa, ettei Nato tarjoa pelkästään sotilaallista ja maanpuolustuksellista turvaa, vaan antaa turvatakuut myös täkäläiselle elinkeinoelämälle. Suomalaisyrityksillä on nyt aiempaa vakaampi ja turvallisempi toimintaympäristö, olipa sijaintipaikka Siuntio tai Suomussalmi.

”Tästä eteenpäin Suomen eri alueet ovat turvallisuuden osalta entistä tasa-arvoisempia, ja tällä tulee olemaan iso merkitys niiden elinvoimalle ja kehittymiselle. Nyt myös Itä-Suomeen voi jälleen investoida”, Häkkänen huomauttaa.

Haastatteluhetki osui tammikuulle ja päivään, jolloin istuva hallitus oli tekemässä päätöstä itärajan täyssulun jatkamisesta kuukaudella eteenpäin. Edellispäivänä puolustusministeri oli torpannut venäläisten virittelemät kiinteistökaupat Itä-Suomessa. Häkkäsen mukaan tiukka asenne itänaapuriin ei lipsu jatkossakaan – eikä Naton tuoreella jäsenmaalla ole siihen myöskään varaa. ”Ennen Ukrainan sotaa vallinneeseen kanssakäymiseen ja kauppaan ei yksinkertaisesti ole paluuta. Edessä on Neuvostoliiton hajoamistakin isompi muutos, joka voi kestää vuosikymmeniä. Nyt alkaa uusi aikakausi, jossa kiikarit pitää suunnata muualle”, Häkkänen toteaa.

Nato avaa myös uusia vientiovia

Ulkomaankaupasta, toimivista yhteyksistä ja kitkattomista kumppanuuksista elävän Suomen onkin ministerin mukaan löydettävä uusia kasvualoja, jotka tukisivat kansantaloutta ja auttaisivat katkaisemaan valtion alati pahenevan velkaantumiskierteen. ”Nyt tarvitaan uusia työllistäviä vientiyrityksiä, mikäli haluamme saada Suomen talouden kuntoon ja säilyttää elintasomme”, Häkkänen muistuttaa.

Yksi tällainen kasvusektori ja talouden pelastusrengas voi hänen mukaansa löytyä puolustusteollisuudesta ja turvallisuusteknologiasta, joissa suomalaisyrityksillä on paljon huippuosaamista. Suomalainen insinööritaito ja tekninen etevyys on auttanut tarjouskilpailuissa loppusuoralle, mutta mittavampi läpimurto vientimarkkinoilla on jäänyt useimmilla vielä haaveeksi. Nyt olisi aika näyttää, että Pohjolan perukoilla osataan tehdä muutakin kuin panssariautoja ja ammuksia. ”Nato-jäsenyys avaa uusia ovia liittolaismaihin. Vaikka kyse on puolustussopimuksesta, se antaa mahdollisuuden myös muulle yhteistyölle ja kaupankäynnille. Naton ja DCA-sopimuksen myötä olemme Pentagonin hyväksymä yhteistyökumppani”, Häkkänen muistuttaa.

Turvallisuusteollisuuden tukemiseen ja kasvattamiseen lisätäänkin nyt panoksia, josta taannoinen ammustuotannon tuplaamispäätös on puolustusministerin mukaan vain yksi esimerkki. Yhteistyötä Puolustusvoimien, kotimaisen elinkeinoelämän ja yrityskentän kanssa tiivistetään selvästi aiemmasta, mikä on monille yrityksille tervetullut uutinen. ”Tavoitteena on suosia hankinnoissa kotimaisia vaihtoehtoja niin pitkälle kuin se kilpailulainsäädännön osalta vain on mahdollista. Tätä kautta myös alan yritykset saavat tärkeitä referenssejä. Jos jokin heidän tarjoamansa tuote tai palvelu kelpaa ääriolosuhteiden Nato-Suomelle, se todennäköisesti kiinnostaa muitakin jäsenmaita”, Häkkänen toteaa.

Vientiin otettava uusi vaihde

Puhevauhtiin päästyään ministeri harmitteleekin, että puolustus- ja turvallisuusteollisuuteen on suhtauduttu Suomessa vuosien saatossa aivan liian häveliäästi. ”Siihen satsaamista on pidetty jopa eettisesti arveluttavana”, Häkkänen huokaa.

Terveisiä lähtee toisaalta myös EU:n suuntaan, joka on rajannut puolustusteollisuuden kestävän rahoituksen ulkopuolelle. Ukrainan sodan myötä on toki havahduttu siihen, että turvallisuus on yksi kestävän yhteiskunnan peruspilareista. ”Moni maa on tehnyt näillä toimialoilla sumeilematta bisnestä, kun meillä Suomessa on oltu pidättyväisiä. Harva on samalla tullut ajatelleeksi, että Suomi voisi menestyä turvallisuuden tuojana myös tällä sektorilla.”

Puolustusministerillä onkin tässä kohtaaaivan toinen ääni kellossa. Eri puolilta Suomea löytyy alan huippuosaamista ja siihen liittyvää teknologiaa, jolla on nyt viimeinkin aika hakea pitävämpää jalansijaa vientimarkkinoilta. Suunnannäyttäjinä voisivat toimia esimerkiksi televerkot sekä satelliitti- ja paikannusteknologia. ”Maailman talouden suursäätila on kääntynyt turvallisuuspainotteiseksi ja sen myötä huoltovarmuus, oma puolustuskyky ja yleinen turvallisuus ovat entistä useamman maan agendalla. Näillä segmenteillä riittää nyt kysyntää”, Häkkänen huomauttaa.

Myös alan ulkopuolella toimivien yritysten kannattaa ministerin mukaan aktivoitua ja kohdistaa myyntiponnisteluja myös turvallisuus- ja puolustussektorin suuntaan. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Kiteen suksitehdas, jonka Natolta saama mittava tilaus tuplasi tehtaan tuotannon ja toi myös lisää työpaikkoja. ”Vastaavaan on mahdollisuuksia monilla muillakin, kun vain lähdetään rohkeasti liikkeelle.”

Kriittinen infra omiin käsiin

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä Suomessa on tulevina vuosina satsattava entistä enemmän omavaraisuuteen ja sinivalkoisen omistuksen vahvistamiseen. Yritysjärjestelyissä, kiinteistökaupoissa ja kriittisen infran kohdalla on puolestaan mietittävä alati tarkemmin turvallisuusnäkökohtia. ”Televerkkoja ja kriittistä infraa ei saa päätyä vääriin käsiin”, Häkkänen painottaa.

Nato-jäsenyys tuo suomalaisyrityksille turvaa, mutta myös velvoitteita. Niiden on pysyttävä yhteisessä ruodussa ja oltava aina ajan tasalla kulloinkin voimassa olevista vientirajoituksista. ”Yhteisten pelisääntöjen suhteen on oltava entistä tarkempi ja samalla on huolehdittava, ettei mahdollisia pakotteita todellakaan kierretä. Jatkossa meidän on muutoinkin vähennettävä riippuvuuttamme autoritäärisistä maista, joten pelikentälle tulee rajausta myös tätä kautta.”

DCA-kynä pääsee kehyksiin

Suomi on allekirjoittanut vuoden kuluessa kaksi sopimusta, jotka jäävät historiankirjoihin myös tuleviksi vuosikymmeniksi. Edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) nappasi taannoin talteen Nato-kynän, kun hän oli allekirjoittanut sopimuspaperit Brysselissä. Moni jäikin miettimään, tekikö puolustusministeri Antti Häkkänen vastaavan tempun joulukuussa Washingtonissa, kun Suomen ja Yhdysvaltojen välinen DCA-sopimus oli sinetöity. Ministeri tunnustaa, että kynä on tallessa ja se päätyy kehystettynä puolustusministeriön seinälle.

”Kynän kotiuttaminen annettiin tuossa tilaisuudessa kenraali Sami Nurmen vastuulle. Se pääsee hyvään seuraan, sillä samassa puolustusministeriön kokoushuoneessa ovat myös kartat, joiden ääressä Mannerheim teki aikoinaan puolustussuunnitelmia”, Häkkänen paljastaa.

Teksti: Timo Sormunen

Haastattelu on aiemmin julkaistu Hämeen kauppakamarin lehdessä 1/2024.