15.05.2023 11:23
Osakeyhtiöt, jotka ovat päättäneet tilikautensa kalenterivuoden loppuun, ovat taannoin antaneet veroilmoituksensa. Yrityksen veroilmoitus on säännönmukaisen verotuksen kulmakivi, ja sen tärkeyttä ei pidä koskaan aliarvioida eikä sitä pidä laatia ilman, että ymmärtää vähintään kirjanpidon ja verotuksen olennaisimmat erot. Mitä enemmän Verohallinnon käsittely automatisoituu, sitä enemmän tietoja käsitellään eräänlaisina ristiin ajoina, joista tietyt asiat nousevat manuaaliseen tarkasteluun. Virheellisesti ilmoitettujen tietojen – tahattomienkin sellaisten – seurauksena voi olla merkittävä veronkorotus.
Kirjanpidon ja verotuksen eroista tuloksen laskennassa
Kirjanpidon tuloslaskelman mukainen tilikauden voitto määrittää yrityksen kirjanpitosäännösten mukaan lasketun voiton. Verotettavan tulon laskelma laaditaan lisäämällä tähän tai vähentämällä tästä kirjanpidon ja verotuksen eroista johtuvat erät. Lisättäviä eroja ovat usein esimerkiksi välittömät verot, puolet edustuskuluista, lahjoitukset, sakot ja rangaistuksenluonteiset maksut sekä syntyneet hyllypoistot. Vähennettäviä eriä ovat yleensä saadut verovapaat osinkotuotot sekä käytetyt hyllypoistot. Nämä ovat eriä, jotka usein toistuvat normaalisti vuosittain.
Mielenkiintoisia eriä ovat sen sijaan yksittäisistä toimista tai järjestelyistä syntyvät erät, joiden käyttäytyminen verotuksessa on selvitettävä tapauskohtaisesti erikseen. Tällaisia ovat muun muassa verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot, verovapaasti luovutettavien osakkeiden luovutusvoitto ja -tappio, sulautumisvoitto ja -tappio, osakkeista tehtävät alaskirjaukset tai konserniyhtiöiltä olevien lainasaamisten alaskirjaukset. Myös varausten muutokset on käsiteltävä johdonmukaisesti vuosittain sen mukaisesti, miten varaukset ovat verolainsäädännön mukaan vähennyskelpoisia tai vähennyskelvottomia.
Jos yrityksen toiminnassa on verovuoden aikana ollut mikään edellä mainituista elementeistä, on veroilmoituksen osalta pitänyt tehdä erityisiä toimenpiteitä erien oikean verotuksellisen käsittelyn osalta.
Kirjanpidon ja verotuksen eroista nettovarallisuuden laskennassa
Luonnollisten henkilöiden osinkoverotus perustuu osakeyhtiön nettovarallisuuden ja sitä kautta osakkeen matemaattisen arvon määrään. Tästä syystä yrityksen omistajia pitäisi korotetusti kiinnostaa millä perustein yhtiön nettovarallisuus on laskettu, sillä nettovarallisuuden laskennassa tehdään usein virheitä, ja nämä virheet voivat johtaa suoraan liian pienen osingon määrään.
Ensimmäinen virhe veroilmoituksen nettovarallisuuden täyttämisessä tehdään, jos nettovarallisuuslaskelma täytetään taseelta ilmenevien poistamattomien hankintamenojen mukaisesti. Veroilmoituksen nettovarallisuuslaskelma on sen sijaan tehtävä verotuksessa poistamattomien hankintamenojen mukaisesti. Lisäksi esimerkiksi omistettujen osakkeiden ja kiinteistöjen osalta tehdään verotuksessa poistamattomien hankintamenojen sekä vertailuarvojen keskinäinen vertailu. Näin ollen yhtiön oma pääoma ei aina suoraan edusta osingonjakopohjana olevaa nettovarallisuutta, minkä perusteella osinkoa on verotuksellisesta näkökulmasta arvioitava.
Mikäli osakeyhtiön omistamiin osakkeisiin on kohdistunut arvonalentumiskirjauksia tai muihin kuin myyntisaamisiin on kohdistunut arvonalentumisia, niin nettovarallisuuslaskennassa käytetään sitä arvoa, joka edustaa verotuksessa poistamatonta hankintamenoa eikä edelleenkään kirjanpidossa poistamatonta hankintamenoa. Tällaisen alaskirjauksen poistaminen nettovarallisuuslaskennasta pienentää välittömästi ja usein myös pitkäaikaisesti jaettavan osingon pääomatulo-osuuden määrää puuttuvasta nettovarallisuusarvosta johtuen.
Kuten edellä on lyhyesti selostettu, kirjanpidon ja verotuksen eroilla on suuri merkitys sekä verotettavan tulon laskennan että nettovarallisuuden laskennan osalta. Kaikki virheet johtavat käytännössä ylimääräisiin kustannuksiin – joko tuloutusten ja veronkorotusten muodossa tai liian pienenä pääomatulona verotettavana osinkotulona. Tällaisten virheiden vaikutukset voivat olla myös pienessä ja keskisuuressa yrityksessä euromääräisesti merkittäviä.
Veroasiantuntija
Kirjoittaja Pauli Liiri on KPMG Oy Ab:n tuloverotuksen asiantuntija Lahdessa.
Hämeen kauppakamarin jäsenillä on käytettävissä maksuton perusneuvonta laki- ja veroasioissa. Kysymyksiä veroasiantuntijalle voi jättää Hämeen kauppakamarin kotisivujen kautta >>>
Lue myös
Asiantuntijapalsta | 11.04.2023 12:32
Kirjainyhdistelmä CBAM tai sana hiilirajamekanismi ei suurimmalle osalle sano mitään. Kyseessä on EU:ssa asteittain vuosina 2023–2032 käyttöön otettava hiilidioksidipäästöjen vähentämismekanismi CBAM eli Carbon Border Adjustment Mechanism, jolla säännellään tiettyihin tavaroihin sisältyviä kasvihuonekaasupäästöjä tuotaessa niitä Euroopan unionin tullialueelle. CBAM on osa Euroopan vihreän kehityksen 55-valmiuspakettia, jonka avulla tavoitellaan Euroopan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.