Kasvun mahdollistaminen omistus- ja yritysjärjestelyin

Listaamattomien osakeyhtiöiden jakaman osingon pääomatulo-osuus perustuu osakkeen matemaattiseen arvoon eli käytännössä osakeyhtiön nettovarallisuuteen. Suomessa listaamattomiin osakeyhtiöihin liittyvä osingonjakopolitiikka suosii vahvaa tasetta, jolloin pääomatulo-osinkoa voidaan nostaa määrällisesti enemmän. Tämä on kuitenkin ongelma riskienhallintamielessä, sillä usein yhdessä yhtiössä on sekä liiketoiminta, liiketilat, rahavarat sekä sijoitusluonteiset varat. Mikäli liiketoiminnassa realisoituu jokin lukuisista liiketoimintaan liittyvistä riskeistä, nämä kaikki varallisuuserät ovat realisoitavaa omaisuutta.

Kasvuyritysten olisi suotuisaa tavoitella tilannetta, jossa osinkoa maksavassa yhtiössä olisi mahdollisimman suuri nettovarallisuus ja joka omistaisi liiketoiminnassa käytettävän passiivisen varallisuuden, mutta liiketoiminta olisi eri yhtiössä. Liiketoimintaa voitaisiin siten harjoittaa emoyhtiön omistamassa tytäryhtiössä.

Yhdessä yhtiössä toimittaessa omistajayrittäjän ei usein kannata osinkoverotuksesta johtuen nostaa osinkoja enempää, kuin mikä on pääomatulo-osingon määrä. Sen sijaan emoyhtiö-tytäryhtiö-rakenteessa liiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö voi jakaa aiemmilta tilikausilta kertyneet voittovaransa ja vuosittaisen voittonsa emoyhtiölle ilman osingosta menevää veroa. Tällöin voittovarat voidaan siirtää ilman verokustannusta konsernin ylimpään yhtiöön pois liiketoimintariskien alta ja tytäryhtiö harjoittaa liiketoimintaa vain tarvitsemallaan käyttöpääomalla.

Osakevaihdolla on mahdollista tuloveroneutraalisti muodostaa omistajayrittäjän ja osakeyhtiön väliin uusi omistajaporras, joka toimii emoyhtiönä. Emoyhtiön varallisuudeksi merkitään tämän toisen osakeyhtiön käypä arvo, minkä jälkeen emoyhtiölle voidaan ilman osinkoverokustannusta siirtää kertyneet jakokelpoiset voittovarat tytäryhtiöstä. Lopputuloksena saavutetaan rakenne, jossa osinkoa jakavassa emoyhtiössä on vahva tase osingonjaon näkökulmasta, ja riskienhallinnan näkökulmasta liiketoimintayhtiö on näistä varoista erillinen yhtiö.

Korona-aikana tarve edellä kuvatuille omistus- ja yritysjärjestelyille kasvoi merkittävissä määrin. Varautuminen yllättävien riskien realisoitumiseen omistus- ja yritysjärjestelyin on mahdollista vain ennen mainittujen riskien realisoitumista. Verolainsäädäntö mahdollistaa erilaisten omistus- ja yritysjärjestelyjen toteuttamisen ilman suoria tuloverokustannuksia, joten yritys- ja omistusrakenteiden suunnittelu on suositeltavaa myös perhe- ja kasvuyrityksille.

Veroasiantuntija

Kirjoittaja Pauli Liiri on KPMG Oy Ab:n tuloverotuksen asiantuntija Lahdessa.

Hämeen kauppakamarin jäsenet voivat lähettää asiantuntijapalstalle kysymyksiä eri aihealueista osoitteeseen info(at)hamechamber.fi

Verkkolehden päätoimittaja päättää, mitä kysymyksiä ja asiantuntijoiden vastauksia julkaistaan.

Lue myös