Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja: Kasvua ja hintojen nousua – vielä ehtii mukaan

Yritysten vinkkelistä vuositason inflaatio on kuluttajahintojen inflaatiota kovempaa, sillä esimerkiksi energia on kallistunut 30,3 prosenttia ja bensiini 43,6 prosenttia. Tästä seuraa tietenkin rahtikulujen nousu. Lentojen hinnat nousivat huhtikuussa yli 18 prosenttia ja raaka-aineet ovat kallistuneet kymmeniä prosentteja. Tyypillisesti tavarantoimittajat ilmoittavat 12–30 prosentin hinnankorotuksista, joihin ne ovat pakotettuja.

Yrityksiä piinaa myös hurja palkkainflaatio, joka on karannut käsistä. Tilastojen mukaan palkkojen nousu on nyt 5,5 prosenttia vuodessa. Minimipalkka, joka vaihtelee osavaltioittain 7,25–15,20 dollariin, voidaan unohtaa, sillä kukaan ei ole valmis töihin alle 18,00 dollarilla tunnilta. Tämä on johtanut siihen, että monet työnantajat eivät saa tekijöitä eivätkä kykene palkkaamaan ihmisiä töihin. Näistä huolimatta tuottajahintojen nousu on vielä 11 prosentin tasolla. Oma ennusteeni tuottajahintojen nousulle on ollut +15 prosenttia, mutta taloustieteilijät ovat alhaisemmalla tasolla. USA keskuspankki FED nosti toukokuussa keskuspankkikorkoa 0,5 prosenttiyksikköä ja korkojen noston ennustetaan jatkuvan vuoden loppuun asti 0,25–0,5 prosenttiyksikön kertanostoilla, kunnes noin kahden prosentin keskuspakkikorko on saavutettu.

Työttömyys on alhainen 3,6 prosenttia, ja sitä voidaan pitää täystyöllisyytenä. Huhtikuussa syntyi 428 000 uutta työpaikkaa, mutta työllisyysaste laahaa perässä ollen vain 62,2 prosenttia. Ongelma on siinä, että osa 45–54-vuotiaista ei halua työllistyä. Siksi katseet kohdistuvatkin eläkeläisten suuntaan, joista osa voisi palata vielä ainakin osa-aikatöihin. On myös syytä muistaa, että Covid-19 ja sen eri variantit pyörivät mukana kuvioissa, joten sekin lisää sekä sairauspoissaoloja että pienentää työntekijäpoolia vielä jonkin aikaa.

Yritykset, jotka ovat hyödyntäneet automaatiota ja sähköistä liiketoimintaa ovat tietenkin kärsineet vähiten työvoimapulasta. Mainittakoon, että digitalisaatio on yhdysvaltalaisissa yrityksissä vasta alkumetreillä, joten kasvun paikkoja on paljon. Valkokaulusväki suosii etätyötä, ja hybridimalli 2–3 päivää työpaikalla tai kotona viikossa lienee suosituin työntekijöiden mielestä. Tämä vähentää tarvetta isoille toimistoille, joten kustannussäästöäkin syntyy etätyömallilla.

Keskuspankin puheenjohtaja Jerome Powell on indikoinut tulevia koronnostoja, mutta hän on lisäksi kohdistanut vastuuta yrityksille, jotta ne lopettaisivat palkkaspiraalin. Jos palkkojen nousukierrettä ei saada nopeasti hallintaa, on odotettavissa kovempia keskuspankkikoron nostoja kuten 0,75 prosenttiyksikön kertanostot. Keskuspankki seuraa kahta lukua erityisen tarkasti: avoimet työpaikat/työttömät ja inflaatiota. Se haluaa, että avoimien työpaikkojen määrää saadaan laskuun ja siten alentamaan palkankorotuspaineita. Siinäpä haaste, kun tekijöitä ei ole. Jää nähtäväksi, avautuvatko ovet maahanmuuttajille koronnostojen myötä, sillä yritykset eivät voi synnyttää tyhjästä työntekijöitä.

Sitten kun yritykset saavat työntekijöitä, iskee toinen haaste eli komponenttipula ja tavarantoimittajien toimitusvaikeudet. Nyt onkin tuotantotoiminnan kotiuttaminen ja siirtäminen lähemmäksi markkinoita lähes jokaisen valmistavan teollisuuden johtajan huulilla.

Intel, Texas Instruments, Samsung ja Steel Dynamics ovat ilmoittaneet massiivisista miljardien investoinneistaan tuotantoon USA:ssa – erityisesti Teksasissa - ja Intel myös Saksassa. Pienemmät yritykset tekevät samoin ja toivon kipinä on heräämässä, että teollisuuden työpaikat kääntyvät kasvu-uralle kotimaisen tuotannon kasvun myötä, mutta sitten pitää saada nuoret koululaiset kiinnostumaan ja kouluttautumaan niihin tehtäviin. Se on oma haasteensa, johon kuntakohtaisesti koulujen ja instituutioiden pitää orientoitua. Koulut siihen kyllä taipuvat ja venyvät, koska niiden rahoitus tulee kiinteistöveroista, jotka kasvun myötä tuottavat enemmän.

Sitten on tämä geopoliittinen tilanne päällä. Yrityksissä on herätty siihen, että globalisaatio, kuten me sen tunnemme, on tullut tiensä päähän. Toimitusvarmuus ja joustavuus ovat nousseet tärkeimmiksi asioiksi ohi tehokkuuden. Tehot eivät auta, jos tavaraa ei tule.

Yritysjohtajat ovat CEO Magazinen mukaan hieman pessimistisempiä kuin aiemmin. Liikevaihto- ja tulostasojen ennustetaan laskevan vuoden 2022 aikana. Samalla innokkuus investointeihin on varovaista pienissä- ja keskisuurissa yrityksissä. Oikeastaan vain henkilökunnan määrän lisääminen on selkeästi kasvukäyrällä.

Bank of America taasen kertoo, että ruoan hinnan ja palkkojen nousu on ajanut joitakin aloja jo ahtaalle. Esimerkiksi ravintolasektori on kärsinyt asiakasmäärien laskusta ja kustannusten noususta. Omana havaintonani on, että asiakkaat ovat siirtyneet kotiruokaan, kun ravintolahinnat ovat menneet yli sietorajan. Monet pikaruokapaikat ovat myös ongelmissa, kun eivät saa työtekijöitä, mutta eivät myöskään enää riittävästi asiakkaita. Ukrainan ja Venäjän välinen sota pahentaa tilannetta, kun viljan toimitukset vähenevät ja viljavarastot alenevat. Siitä taas seuraa hintojen nousu, joka siirtyy kuluttajahintoihin. On myös ennustettu, että loppuvuodesta jotkut elintarvikkeet yksinkertaisesti loppuvat, kun ei ole riittävää tuotantoa. Siten on helppo ennustaa jonkin asteista hamstraamista varastoon.

Ostopäällikköindeksi ISM (PMI) on valunut 1,7 pistettä alaspäin tasolle 55,4 ja se tarkoittaa tuotantovauhdin hidastumista tai varastotasojen täyttymistä taikka molempia. Kun saatavuusongelma helpottaa, varastoon ostaminen vähenee ja jonkin aikaa hankitaan vähemmän, jotta saadaan varastoon sitoutunut pääoma vapautettua muuhun toimintaan.

Alueellisesti erot voivat olla USA:ssa erittäin suuria – toiset alueet vajoavat ja toiset nousevat. Esimerkiksi Teksasin osavaltiossa on sellainen kasvukuhina käynnissä, ettei sitä ihan näkemättä usko. Yritykset muuttavat pääkonttoreitaan ja tuotantoaan Teksasiin ja ihmiset muuttavat perässä. Myös osavaltiossa toimivat yritykset laajentavat, kun väestöpohja kasvaa ja samalla myös kysyntä. Mainittakoon esimerkkinä, että Dallasin suurkaupunkialueelle muuttaa vuosittain Tampereen verran väkeä. Sitä voi vain kuvitella, millainen rakennusbuumi on ollut menossa jo viimeiset 30 vuotta ja meno vain kiihtyy. Sama näkyy kiinteistöjen hinnoissa, jotka ovat nousseet vuodessa 30–40 prosenttia eli tulijoita on enemmän kuin asuntoja, mutta kaikki kustannukset ovat myös nousseet, kuten aiemmin mainitsin. Hyvä tai huono, mutta hinnankorotukset nostavat liikevaihtoa. Myös Finnair avasi suoran yhteyden Helsingistä Dallasiin, mikä kertoo paljon painopisteiden muutoksesta.

Hyvää kesää ja ilmoittakaa, jos olette tulossa Teksasiin.

Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin USA:n kirjeenvaihtaja Vesa Vihavainen
Texas, USA

Lue myös