Kauppakamariryhmän strategiset linjaukset

Koko maan kattavana toimijana kauppakamariryhmä haluaa varmistaa, että yritystoimintaa on mahdollista harjoittaa menestyksellisesti Suomen kaikissa osissa. Kilpailukyvyn parantaminen on kansallinen haaste.

Strategiset linjaukset tiivistävät sen, mitä kauppakamariryhmä aikoo tehdä tulevina vuosina Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Keskeisimmät keinot ovat lainsäädäntöön vaikuttaminen, hyvien toimintatapojen levittäminen, ajankohtaisen tiedon tuottaminen, tapahtumien järjestäminen sekä yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen.

Selkeällä säädösympäristöllä ja virtaviivaisella verotuksella voidaan asemoida Suomea globaalissa toimintaympäristössä ja parantaa maamme kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Turha byrokratia ei saa estää yhdenkään yrityksen kasvua tai investointimahdollisuuksia.

Tavoitteena on, että yritystoiminta Suomessa on helppoa. Toimialasta riippumattomia, yrityksille keskeisiä alueita, joihin voidaan sääntelyllä vaikuttaa, ovat muun muassa liikenneinfra, koulutus, rahoituksen saatavuus, ympäristöasiat sekä maankäyttö ja kaavoitus. Säädösympäristöön vaikuttamista valtakunnallisella tasolla koordinoi Keskuskauppakamari.

Verotus on kauppakamariryhmän perinteinen painopistealue. Kauppakamariryhmä kannattaa linjakasta ja ennustettavaa yritysverotusta, matalia veroasteita ja laajaa veropohjaa. Kauppakamarit hyödyntävät Keskuskauppakamarin veroasiantuntemusta. Keskuskauppakamarin tulee jatkossakin olla yksi merkittävimmistä yritysverotukseen vaikuttavista tahoista Suomessa.

Kauppakamariryhmä pitää tärkeänä, että julkisia palvelumarkkinoita avataan yksityisille palveluntarjoajille ja julkisen sektorin toimintatapoja uudistetaan. Kilpailua rajoittavaa sääntelyä tulee purkaa, ja julkisen sektorin aiheuttamat kilpailun vääristymät poistaa.

Julkisen sektorin tuottavuuden nostaminen edellyttää laajamittaista rakenteiden saneerausta ja sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Lisäksi tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin monipuolista kumppanuutta. Tulevaisuudessa merkittävästi suurempi osa julkisesti rahoitetuista palveluista tulee olla yritysten tuottamaa.

Kauppakamariryhmä kokoaa esimerkkejä hyvistä käytännöistä julkisen sektorin ja yksityisen sektorin yhteistoiminnasta. Kauppakamarien ja Keskuskauppakamarin edustajat käyttävät puheenvuoroja julkisen sektorin saneerauksesta. Keskuskauppakamari vastaa yhteisten kantojen muodostuksesta ja niiden esiin tuomisesta.

Yritysten kannalta tärkeitä asioita ovat Suomen eri alueiden saavutettavuus, kansainväliset yhteydet, logistiikan kustannukset ja huippuluokan tietoliikenneverkko. Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen tulee olla pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista. Liikennemuotojen päällekkäisyyttä voidaan harkitusti purkaa.

Kauppakamariryhmä tukee uusia rahoitusmuotoja ja toimintatapoja ja vaatii liikennemäärärahojen pitämistä tasolla, joka mahdollistaa sekä liikenneinfran asianmukaisen kunnossapidon että investoinnit. Liiallinen säästäminen liikenneinfrassa lisää kustannuksia muualla. Liikennesuunnittelussa pitää varautua kasvavaan Venäjän-liikenteeseen. Rikkidirektiivin kustannukset tulee kompensoida kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Kukin kauppakamari toimii oman toiminta-alueensa infran kehittämiseksi. Keskuskauppakamari koordinoi valtakunnallisia kannanottoja ja valtakunnallista liikennevaliokuntaa.

Kauppakamariryhmä on voimakkaasti mukana kehittämässä ja levittämässä yritysten hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä ja hallitustyöskentelyn osaamista. Naisten etenemistä yritysten johto- ja hallitustehtäviin tuetaan itsesääntelyn avulla. Toisaalta kauppakamariryhmä edellyttää, että myös poliittiset päättäjät toimivat vastuullisesti yritysten toimintaedellytysten kehittämisessä.

Kauppakamariryhmä toteuttaa yritysturvallisuuteen liittyviä kyselyjä ja kehittää viranomaisten ja yritysten välistä yhteistyötä yritysturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Kauppakamariryhmä tuo esiin vastuullisuuden ja alhaisen korruption merkityksen kilpailutekijänä ja levittää viestiä suomalaisten yritysten hyvästä perinteestä yhteiskuntavastuullisuudessa. Kauppakamariryhmä vahvistaa asemaansa itsesääntelyn ykkösosaajana Suomessa.

Kauppakamariryhmä edistää työurien pidentämistä sekä tukee työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi kauppakamariryhmä edistää joustavaa täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia uudelleenkouluttautumiseen sekä kohentaa nuorten työelämäosaamista ja tukee toimia, joilla työllisyysaste saadaan nousuun.

Kauppakamarit tekevät läheistä yhteistyötä oman alueensa oppilaitosten kanssa. Tavoitteena on vahvistaa kauppakamareiden asemaa elinkeinoelämän koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa siten, että kauppakamarit muodostavat viranomaisten keskeisen yhteistyökumppanin.

Kauppakamarit vaikuttavat siihen, että alueilla on saatavissa osaavaa työvoimaa yritysten tarpeisiin. Keskuskauppakamari koordinoi kauppakamariryhmän yhteisiä näkemyksiä valtakunnallisissa kysymyksissä, mutta ei rakenna omaa erityistä asiantuntemusta osaamiseen ja koulutukseen liittyvissä kysymyksissä.

Digitalisaation ja aineettomien oikeuksien painoarvo yritysten tuottavuuden ja liiketoiminnan kasvun kannalta on nousemassa. Kauppakamariryhmä tuo esiin digitalisaatioon ja aineettomiin oikeuksiin liittyviä mahdollisuuksia.

Kauppakamariryhmän tavoite on tuottavuuden nostaminen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla digitalisaatiota ja uusia toimintamalleja hyödyntämällä. Kauppakamariryhmä näyttää itse mallia ottamalla aktiivisesti käyttöön uusia teknologioita ja toimintatapoja.