25.08.2020 15:20
Suomen poikkeuksellisen tiukat matkustusrajoitukset aiheuttavat ongelmia lähes 86 prosentille vientiyrityksistä, selviää kauppakamarien uusimmasta kyselystä. ”Vaikuttavin tekijä olisi korona-pikatestien käyttöönotto, joka voisi helpottaa vientiyritysten työntekijöiden matkustamista. On saatava säädökset, että ulkomailta palaava työntekijä testataan nopeasti, jotta hän voi palata varovaisuutta noudattaen mahdollisimman pian takaisin työpaikalle”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.
Viennin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 40 prosenttia. Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee tähän mennessä kärsineensä jonkin verran hallituksen tähänastisista koronatoimista. Erityisesti matkustusrajoitukset yleensä sekä siitä johtuvat työntekijöiden liikkumisvaikeudet ovat haitanneet vientiyritysten toimintaa. Vientiyritysten mukaan kaikkea ei voi enää hoitaa virtuaalisesti, mikäli niiden halutaan jatkossakin voittavan vientikauppoja ja pitävän asiakkuuksia.
”Matkustusrajoitukset ovat haitanneet ja haittaavat merkittävästi edelleen niin uusien tilausten hankintaa kuin aikaisemmin myytyjen hankkeiden loppuun saattamista. Tämä tulee jatkossa näkymään entistäkin vakavammin tilauskannan pienenemisenä ja asiakastyytyväisyyden huononemisena. Monilla kilpailijoilla on suurempi kotimarkkina ja siten he voivat hoitaa esimerkiksi tarpeelliset asennus- ja käyttöönottotyöt suuremmalle osalle asiakkaista”, kertoo Raute Oyj:n toimitusjohtaja Tapani Kiiski.
Kiiski pitää tärkeänä, että työmatkustamiseen sovellettaisiin erilaisia sääntöjä kuin turismiin. Samalla voitaisiin vaatia tiukempia varotoimia testaamisessa, turvaväleissä ja kasvomaskien käytössä. ”On muistettava, että matkustusrajoituksia on usein niin Suomessa kuin kohdemaassakin. Olisikin tärkeää löytää yhtenäiset tai vastavuoroiset käytännöt ja säännöt mahdollisimman monen maan kanssa”, Kiiski korostaa.
Forssalaisen DA-Groupin toimitusjohtaja Sami Kotiniemi kertoo haasteista kansainvälisten projektien edistämisessä. ”Meillä on käytännössä ollut työmatkustamisessa täyskielto, mutta syyskuussa on tarkoitus aloittaa pienessä mittakaavassa asiantuntijatehtävissä toimivien matkustaminen. Rattaat on saatava pyörimään, mutta riskitekijät minimoidaan. Olemme liian kauan joutuneet toimimaan poteroissa, kun arki katkaistiin keväällä kuin veitsellä”, sanoo Kotiniemi.
Matkustusrajoitukset ovat kohdistuneet myös huonekaluteollisuuteen toteaa Isku-Yhtymän toimitusjohtaja Arto Tiitinen. ”Rajoitukset ovat vaikuttaneet kansainväliseen liiketoimintaamme negatiivisesti, kun emme ole voineet matkustaa tapaamaan asiakkaita ja myyntiorganisaatioita”, Tiitinen kertoo.
Lisäksi matkustusrajoitteilla on ollut vaikutuksia Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) koulutusvientiin ja osa kansainvälisistä opiskelijoista aloittaa opintonsa etänä. ”Maahan tulevat opiskelijat tuodaan koulumme toimesta suoraan opiskelija-asuntoihin ja heidät ohjeistetaan kahden viikon karanteeniin, mikä on tietysti lisännyt merkittävästi haasteita työhömme. Osaamisen viennin osalta hyödynnämme etäkokousmahdollisuuksia ja myös opetus tapahtuu etänä. Matkustamista tapahtuu siis ainoastaan välttämättömissä tilanteissa”, toteaa HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
EU:n elpymispaketin jalkauttaminen ratkaisee vientiyritysten hyödyt
Vientiyrityksistä 19 prosenttia uskoo EU:n elpymistoimien tuovan niille uutta kasvua, mutta 71 prosenttia ei osaa vielä ottaa kantaa. Eri EU-toimien ja rahoituspakettien kansallinen jalkauttaminen vasta ratkaisee EU-toimien hyödyt vientiyritysten kannalta.
Eri maiden kansalliset elvytystoimet avaavat uusia markkinoita 36 prosentille vientiyrityksistä, mutta 23 prosenttia pelkää hankkeiden valuvan paikallisille toimijoille ja protektionismin kiristyvän.
”Osa yrityksistä kokee, että EU:n pelastuspaketti voi parantaa yritysten toimintakykyä. Kuitenkin lähtökohtaisesti jokaisen maan omat elvytystoimet lisäävät protektionismia. Näin muun muassa Kiinassa, Venäjällä ja USA:ssa, joilla on suuri välillinen vaikutus Eurooppaan ja Suomessa toimiviin vientiyrityksiin”, sanoo Eerikäinen.
Keskuskauppakamarin kysely johtaville vientiyrityksille tehtiin 19-21.8.2020. Kyselyyn vastasi lähes 200 yritystä, joista suurin osa, 65 prosenttia oli yli 50 hengen yrityksiä. Vastaajista 64 prosenttia on teollisuuden alan vientiyrityksiä.