25.10.2021 13:31
Ruotsi panostaa merkittäviä summia tie- ja rataverkoston kehittämiseen. Investoinneissa painotetaan elinkeinoelämän tarpeita ja ilmastotavoitteita. Tavoitteena on päästöjen alentaminen ja kuljetusten tehostaminen eri alueiden välillä.
Julkisen liikenneinfran kehittämiseen ja ylläpitoon ohjataan vuosina 2022–2033 noin 78 miljardia euroa. Vajaa puolet summasta käytetään Ruotsin tie- ja rataverkoston ylläpitoon ja kunnostamiseen. Loppuosa ohjataan liikennejärjestelmän kehittämiseen, jossa suurimmat investoinnit tehdään raideliikenteeseen.
Ruotsin eri alueet on tarkoitus yhdistää toisiinsa isoilla raidehankkeilla, joissa suurnopeusjunilla on keskeinen rooli. Tavoitteena on kuljetusten siirtäminen enenevissä määrin kumipyöriltä raide- ja laivaliikenteeseen. Kaiken perustana on riittävän kattava ja luotettava runkoverkko, johon alueelliset raiteet ja muut kuljetusmuodot yhdistetään.
Liikenneinfran ylläpidossa kiinnitetään erityistä huomiota ennakoiviin huoltotoimenpiteisiin, jotta korjaustarve vähenisi pidemmällä aikavälillä. Suunnittelussa pyritään ennakoimaan ilmastonmuutosten vaikutuksia tie- ja rataverkoston kuntoon sekä elinkaareen. Samalla pyritään tehostamaan kustannusten hallintaa ja parantamaan hankkeiden läpinäkyvyyttä ja tuottavuutta. Kokonaisuuteen kuuluu myös digitalisaation edistäminen kaikissa liikennemuodoissa.
Merkittävä osa raideinvestoinneista kohdistuu Norrbottenin alueelle Pohjois-Ruotsiin, jonka yhteyksiä etelään parannetaan Norrbotnia-radan laajentamisella. Alueen talous ja työllisyys olivat aikaisemmin Ruotsin heikoimpia, mutta viime vuosien aikana Norrbotteniin on virrannut sekä investointeja että työvoimaa. Alue kuuluu rakennemuutoksen voittajiin, sillä esimerkiksi muutamat isot yritykset rakentavat isoja laitoksia päästöttömään terästuotantoon. Suurinta kiinnostusta on herättänyt SSAB:n, LKAB:n ja Vattenfallin yhteinen Hybrit-hanke. Investoinnit raideliikenteeseen ovat edellytys Pohjois-Ruotsin teollisuushankkeille ja alueen talouskasvulle.
Liikennehankkeet rahoitetaan julkisilla budjettivaroilla ja ruuhkamaksuilla sekä EU:n myöntämällä TEN-T ja Verkkojen Eurooppa -rahoituksella. Yrityksille tarjotaan todennäköisesti myös mahdollisuuksia osallistua rahoitukseen. Mittavien investointien taustalla on Ruotsin vahva julkinen talous ja pieni valtionvelka.
Kirjoittaja on Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin johtaja Patrik Lindfors.