02.12.2024 10:35
Suomen väestö muuttuu jatkuvasti monikulttuurisemmaksi. Suomen väestö harmaantuu ja haikara eksyy yhä harvemman kotiovelle. Maamme tulevaisuus aina vanhusten hoivaamisesta uusien kasvuyritysten perustamiseen on yhä vahvemmin ulkomailta Suomeen muuttavien, osaavien ja ahkerien ihmisten käsissä.
Yritysten kilpailuedellytysten näkökulmasta on äärimmäisen tärkeää, että näiden ihmisten osaaminen saadaan mahdollisimman tuottavasti hyödynnettyä. Moni yritys kuitenkin vielä arkailee. Voisiko meidän yrityksessämme työskennellä, jos ei osaa täydellistä suomea? Noin 40 prosenttia yrityksistä on rekrytoinut tai vuokrannut henkilöstöä, joilla on jonkun muun maan kuin Suomen kansalaisuus.
Positiivista on, että valtaosa niistä yrityksistä, jotka ovat kansainvälisen rekrytoinnin tielle lähteneet, eivät sitä kadu. Itse asiassa myönteiseksi tai vähintään neutraaliksi kokemukseksi kv-rekrytointia kuvaa 95 prosenttia kauppakamareiden osaajakyselyyn vastanneista. Yrityksissä vieraillessani olen kysynyt usein kokemuksia kv-osaajien perehdyttämisestä suomalaisilta työntekijöitä, ja kohtaamisissa on toistunut tärkeä viesti: ”Samanlaisia ihmisiähän me kaikki ollaan”.
Moni yritys kärsii osaajapulasta. Kuitenkin niillä yrityksillä, jotka ovat höllänneet kielitaitovaatimuksiaan tai rekrytoineet englanniksi, tilanne on tyystin toinen. Monimuotoisuuden huomiointi henkilöstöpolitiikassa ei nimittäin houkuttele vain ulkomaalaisia työntekijöitä, vaan vetoaa myös nuoriin kantasuomalaisiin: 39 prosenttia vaihtaisi yritystä inklusiivisempaan ja joka kolmas on jo vaihtanut.
Business Finlandin selvityksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten liiketoiminnassa on havaittu huomattavasti useammin merkittävää kasvua muihin yrityksiin verrattuna. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että yritykset, joiden johtoryhmät ovat monimuotoisempia, ovat muita innovatiivisempia. Kansainvälinen henkilöstö on myös voimavara, kun tavoitteena on kohdentaa liiketoimintaa uusille asiakasryhmille tai kohdemaihin. Kun maamme talouden madonlukuja on katsellut yli 15 vuoden ajan tulee väistämättä miettineeksi, onko tässä kortti, joka olisi kannattanut pelata paremmin?
Oli nimittäin kyse sitten monimuotoisuudesta, kansainvälisyydestä tai kilpailukyvystä, niin yhteistä näille on, että syntyy haaskuuta, jos ihmistä ei nähdä hänen osaamisensa, vaan esimerkiksi ihonvärinsä tai kulttuuritaustansa kautta.
Kirjoittaja on Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.