26.08.2024 14:14
Hämeen kauppakamari on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriölle oman lausuntonsa niin kutsutusta kolmen kuukauden säännöstä. Rekrytointiprosessit ovat pidentyneet, joten kolmen kuukauden työllistymisaika on lyhyt jopa suomalaiselle ja huomattavasti suurempi haaste ulkomaalaisen työntekijän osalta. Lisäksi kuusi kuukautta voi olla liian lyhyt aika erityisasiantuntijan luvalla Suomeen tulleelle työntekijälle.
Asia: VN/24207/2023
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hämeen kauppakamarin lausunto 16.8.2024
Antaako sääntelyehdotus riittävän pitkän suoja-ajan etsiä uusi työpaikka?
Ei
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta
Kolme kuukautta on liian lyhyt aika uuden työn löytämiseen. Rekrytointiprosessit ovat pidentyneet, joten kolmen kuukauden työllistymisaika on lyhyt jopa suomalaiselle ja haaste huomattavasti suurempi ulkomaalaisen työntekijän osalta. Lisäksi alan suhdannetilanne ja lomakaudet kesällä ja vuodenvaihteessa voivat viivästyttää uuden työpaikan löytymistä. Myös kuusi kuukautta voi olla liian lyhyt aika erityisasiantuntijan luvalla Suomeen tulleelle työntekijälle.
Suoja-aikaa tulisi pidentää. Sillä voimme edesauttaa, että Suomi ei menetä osaavia tekijöitään eikä mainettaan houkuttelevana työskentelymaana. Valtaosa Suomeen muuttaneista työntekijöistä työllistyy joka tapauksessa kohtuullisessa ajassa uudelleen työmarkkinoille. Ulkomaalaisten työntekijöiden saaminen on kriittistä huomioiden väestörakenteemme kehitys.
Onko esitys ilmoittamisen määräajoista 7/10 päivää riittävä?
Ei
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta
Työnantajille ei tule asettaa lisää hallinnollisia velvollisuuksia, nämä kuormittavat erityisesti pk-yrityksiä. Hallinnollisen rasitteen luominen vähentää yritysten innokkuutta ulkomaalaisen henkilön palkkaukseen, mikä puolestaan lisäisi henkilöstön monimuotoisuutta, jolla on eri tutkimuksissa osoitettu olevan suoria hyötyjä yrityksen kasvuun, uudistumiseen ja innovaatioihin. Työnantajille tulisi kohdistaa mahdollisimman vähän erityisvelvoitteita sillä perusteella, rekrytoivatko he Suomen vai ulkomaan kansalaisen.
Työnantajalle säädettävän ilmoitusvelvollisuuden sijaan tulisi säätää työttömäksi jääneelle velvollisuus kirjautua työnhakijaksi. Näin työnantajaan kohdistuva byrokratiarasite ei kasvaisi nykyisestä.
Onko voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen riittävää ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä?
Kyllä
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta
Pidämme parempana ratkaisuna työnantajalle säädettävän ilmoitusvelvollisuuden sijaan tulisi säätää työttömäksi jääneelle velvollisuus kirjautua työnhakijaksi.
Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille ja asetuksenantovaltuutus
Mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta
Työnteko-oikeuden laajentaminen on tärkeä parannus nykytilaan. Se helpottaa yrityksiä löytämään osaavia työntekijöitä myös niiden osaajien joukosta, jotka ovat jo valmiiksi asettautuneet Suomeen. Seuraava askel olisi laajentaa työnteko-oikeus kaikille aloille, mikä parantaisi Suomeen muualta muuttaneiden työmarkkina-asemaa, edistäisi urakehitysmahdollisuuksia ja lisäisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Tämä vähentäisi tarvetta myös työvoimapula-alojen tarkalta määrittelyltä sekä toisi järjestelmään ennakoitavuutta.
Muuta lausuttavaa esityksestä
Maahanmuuttoviraston niukkenevat resurssit tulisi jatkossa ohjata ennemmin neuvontaan ja lupakäsittelyyn.
Lakiesityksessä olisi tarpeen tarkastella myös yrittäjäksi siirtymisen mahdollisuuksia ja siihen kuluvaa aikaa.
Työperusteinen maahanmuutto on keskeinen asia väestörakenteemme kehityksen kannalta. Se auttaa paikkaamaan työvoimapulaa eri aloilla ja edistää talouskasvua, innovaatioita ja kilpailukykyä. Työperusteinen maahanmuutto on hyödyllistä niin yksilöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Muu Eurooppa on usein houkuttelevampi sijainniltaan ja liikkuvuuden kannalta kuin Suomi ja siksi tuleekin kaikissa toimenpiteissä huomioida, millä toimilla saamme ulkomaalaiset työntekijät ja osaajat valitsemaan Suomen. Työhöntuloa ja kiinnittymistä Suomeen tuleekin tukea eikä rajoittaa.
Lausunnon laati:
Anne Vanhala, toimitusjohtaja
Hämeen kauppakamari