EU:n tekoälyasetus tuli voimaan: Miten se vaikuttaa yrityksiin?

EY:n Head of Technology Law Teemu Oksanen

Elokuussa 2024 voimaan tullut EU:n tekoälyasetus (AI Act) on maailman ensimmäinen nimenomaisesti tekoälyä ja sen käyttöä koskeva säädöskokonaisuus. Asetuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen eurooppalainen kehys tekoälyjärjestelmien turvalliselle ja eettiselle käytölle. Asetuksen säännöt tulevat velvoittaviksi eripituisten siirtymäaikojen jälkeen tulevien muutaman vuoden aikana.

Tekoälyasetus perustuu riskiperusteiseen lähestymistapaan, jossa tekoälyjärjestelmät jaotellaan neljään riskiluokkaan: kokonaan kiellettyihin järjestelmiin sekä korkean, rajoitetun ja minimaalisen riskin järjestelmiin. Mitä korkeampaan riskiluokkaan järjestelmä kuuluu, sitä tarkempia vaatimuksia sille asetetaan.

Määrällisesti suurin osa järjestelmistä, kuten roskapostin tunnistusjärjestelmät, kuuluvat minimaalisen riskin järjestelmiin, eikä niiden käyttäminen vaadi erityisiä toimenpiteitä. Rajoitetun riskin järjestelmiin kuuluvat muun muassa asiakaspalvelubotit ja muut ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa olevat järjestelmät sekä sisältöä tuottavat tekoälyt. Näiden osalta käyttäjille on avoimesti ilmoitettava, että he asioivat ihmisen sijasta tekoälyjärjestelmän kanssa. Korkean riskin järjestelmät, joiden valmistajille ja käyttöönottajille asetetaan huomattavasti tiukempia velvoitteita, liittyvät ennen kaikkea turvallisuuteen tai yhteiskunnallisesti merkittäviin prosesseihin.

Jokaisen yrityksen johdon kannattaa riskiluokasta riippumatta viimeistään nyt pohtia yhdessä työntekijöiden kanssa suhtautumistaan tekoälyn käyttöön. Kategorinen käyttökielto henkilöstölle tuskin on paras ratkaisu monellakaan toimialalla – riskinä on silloin, että työntekijät käyttävät tekoälyjärjestelmiä salaa ja ilman ohjausta. Parempi lähestymistapa on yhdessä sopien ohjata henkilöstöä turvalliseen, eettiseen ja läpinäkyvään tekoälyn käyttöön.

Tekoälyjärjestelmät ovat monille yrityksille hyviä ja käyttökelpoisia työkaluja. Niiden käyttö vaatii kuitenkin yhteisesti sovittuja rajoja sekä ymmärrystä niihin liittyvistä riskeistä, kuten generatiivisten tekoälyjen taipumuksesta ajoittaiseen hallusinointiin. Tekoälyä voikin verrata vanhojen Suomi-filmien veijarimaiseen renkiin: se on joviaali ja ahkera, mutta sortuu ajoittain suureellisiin kalajuttuihin ja saattaa mennä sieltä, missä aita on matalin. Taloon tarvitaan siis edelleen myös isäntä ja emäntä.

Kirjoittaja on EY:n Head of Technology Law Teemu Oksanen. Vaikka artikkeli on Teemun kirjoittama, sen luonnostelussa on käytetty apuna generatiivisen tekoälyn työkaluja.


Hämeen kauppakamarin jäsenillä on käytettävissä maksuton perusneuvonta laki- ja veroasioissa. Kysymyksiä lakimiehelle voi jättää Hämeen kauppakamarin kotisivujen kautta >>>