Tuumasta toimeen

Tässä grillissä on saanut kesästä 2023 lähtien olla työministeri Arto Satonen (Kok.), joka on puolustanut ja vienyt urhoollisesti eteenpäin hallitusohjelmaan kirjattuja työelämän uudistuksia massiivista lakkoaalloista sekä palkansaajajärjestöjen ja opposition ryöpytyksestä huolimatta. Ensi keväänä Satosen salkun perii kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen. Hän on samalla ensimmäinen raumalaisministeri sitten vuosituhannen vaihteen, jolloin Olli-Pekka Heinonen (Kok.) oli liikenne- ja viestintäministeri.

Maltilliseksi ja kompromissikykyiseksi kehuttu Marttinen on valiokuntatyön ohella ehtinyt vetää kevään 2023 hallitusneuvottelujen ”talouspöytää”, johtaa puhetta Ylen roolia ja rahoitusta pohtineessa työryhmässä sekä rakentaa hallituksen alkusyksyllä julkistamaa lisäsäästölistaa. Eikä miestä siis hirvitä tarttua pestiin, joka voi käydä poliittisesti todella raskaaksi? ”Ei todellakaan. Nyt pääsen tekemään konkreettisesti työtä työllisyyden, vapaamman kilpailun, yritysten toimintaympäristön ja koko Suomen hyväksi”, Marttinen vakuuttaa. ”Helpotuksia en kuitenkaan lupaa. Teen kaikkeni, jotta hallitusohjelman uudistukset saadaan toteutettua”, hän lisää.

Hallitukselle kehuja myös kentältä

Tulevan ministerin puhe kääntyykin tämän tästä istuvan hallituksen ohjelmaan ja sen työllisyys- ja työmarkkinapolitiikkaan. Sitä on viety eteenpäin täysin hallitusohjelman mukaisesti. Myös Arto Satosen urakointi saa Marttiselta kosolti tunnustusta, vaikka julkinen kritiikki on ollut ajoittain armotonta. ”Hän on tehnyt loistavaa työtä. Toki myös eduskunta on hoitanut sille kuuluvaa tehtävää tekemällä tarvittavat muutokset lainsäädäntöön.”

Marttisen mukaan linjauksista noussut meteli on vain mitalin toinen puoli. Kansan syvissä riveissä riittää kuulemma tukea ja ymmärrystä hallituksen ajamalle suunnanmuutokselle. ”Kun kiertää maakunnissa, niin kyllä sieltä tulee näille linjauksille kiitosta. Monien mielestä nyt laitetaan pelkän puhumisen sijaan lopultakin toimeksi”, Marttinen toteaa.

Kun sinnikkäänä ja sitkeänä työjuhtana tunnettu Satonen siivoaa keväällä oman työpöytänsä, ovat hallitusohjelman kivuliaimmat uudistukset saatu todennäköisesti jo maaliin. Moni saattaakin miettiä, josko Marttinen selviää helpommalla, kun raskaimmat työt on jo tehty. Marttisen mukaan työministerillä on riittämiin haasteita myös hallituskauden jälkipuoliskolla. ”Hallitusohjelmassa on vielä kosolti kasvutoimia, joiden kimppuun on käytävä heti keväällä”, hän toteaa.

Työtä riittää myös tulevina vuosina

Tulevan työministerin erityishuomio on pk-yrityksissä, joissa on paljon kasvu- ja työllistämispotentiaalia. Myös teollisuuden toimintaedellytyksiä ja investointihalukkuutta on vahvistettava. ”Suhdannekäänne parempaan on jo nurkan takana ja se vain vahvistuu, kun hallitusohjelmaan kirjatut ja jo päätetyt toimet alkavat purra. Nyt on vain valettava yrityksiin kasvu-uskoa”, Marttinen muotoilee.

Työlistan kärkipäässä on myös hankintalain uudistus. Sillä parannetaan etenkin pk-yritysten mahdollisuuksia julkisissa kilpailutuksissa, kun kaupunkien ja kuntien omistamat inhouse-yhtiöt laitetaan samalle viivalle. ”Julkisia hankintoja tehdään vuosittain noin 45 miljardilla eurolla, joten kyse on paikallisten pk-yritysten kannalta valtavasta potista”, Marttinen muistuttaa.

Tuleva työministeri tulee seuraamaan tarkasti myös Varman toimitusjohtaja Risto Murron kipparoiman kasvutyöryhmän työskentelyä. Tavoitetason hän on asettanut jo etukäteen korkealle. ”Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen yritysten toimintaedellytysten ja investointiympäristön vahvistamiseksi”, Marttinen toteaa.

Suhteet kunnossa kaikkiin suuntiin

Vielä varsin lyhyestä ammattipoliitikon urastaan huolimatta Matias Marttinen on saanut kollegoiltaan kiitosta pitkäjänteisyydestä ja kompromissihakuisuudestaan. Niille voi ennustaa olevan käyttöä myös jatkossa, kun tuore työministeri käy neuvonpitoon etujärjestöjyrien kanssa.

Hallituksen alkutaipaleella nähtyjen myrskyisten yhteenottojen jäljiltä tunnelman voisi arvella olevan vähintäänkin jännittynyt, mutta Marttinen on toista mieltä. ”Olen ollut näissä kuvioissa jo kymmenkunta vuotta. Suhteet ovat kunnossa ja tiiviit myös palkansaajapuolelle”, hän vakuuttaa.

Vastakkainasettelun sijaan hän korostaa eri osapuolten rakentavaa yhteistyötä. ”Vaikeitakin asioita saa vietyä läpi, kun vain jaksaa hakea niihin ratkaisua ja sopua. Tätä kautta syntyy myös tuloksia ja samaa periaatetta aion noudattaa myös ministerinä.”

KUKA: Toisen kauden kansanedustaja, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja tuleva työministeri. Pankkivaltuuston jäsen ja varapuheenjohtaja. Rauman kaupunginvaltuuston jäsen, Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuuston jäsen ja Satakunnan maakuntavaltuuston puheenjohtaja.

KOULUTUS: Reservin luutnantti ja valtiotieteiden maisteri

HARRASTUKSET: Rullaluistelu, sulkapallo, kuntosali, pyöräily ja hiihto

Maahanmuuttokeskustelu väärillä raiteilla

Kuluvaa syksyä on värittänyt ulkomaiseen työvoimaan liittyvä maahanmuuttokeskustelu, jonka seassa on kuultu myös rasismisyytöksiä. Matias Marttisen mukaan hallitusohjelman selkeänä tavoitteena on saada Suomeen lisää ulkomaisia osaajia, eikä vaikeuttaa heidän tuloaan. ”Julkinen keskustelu antaa asiasta kuitenkin väärän kuvan”, Marttinen sanoo.

Esimerkkejä helpotuksista tulee kuin apteekin hyllyltä. Hakemusprosessit ovat nopeutuneet selvästi, nykyisellä työluvalla voi jatkossa hakea töitä myös muilta työvoimapulan aloilta ja avainosaajien verohuojennusta on pidennetty kolmella vuodella. Lisäksi ETA-alueen ulkopuolelta tuleva opiskelija voi jatkossa saada pysyvän työluvan, kunhan suomen kielen taito on riittävä. ”Minusta on valitettavaa, että maahanmuutosta on käyty negatiivista keskustelua jopa ylimpien päättäjien piirissä. Se ei paranna Suomi-kuvaa ja meidän houkuttavuutta”, Marttinen harmittelee

Tekstit: Timo Sormunen