Tekoäly tarjoaa tuottavuusloikan

Tekoäly ja etenkin Chat GPT ovat olleet kuluvan vuoden puheenaiheita. Moni meistä on toivottanut älykkäät tiedonhaku- ja käsittelysovellukset tervetulleiksi, syntyväthän erilaiset yhteenvedot, raportit, kuvitukset tai sisältötekstit niiden avulla kädenkäänteessä. Osa kuitenkin pelkää, että olemme hyvää vauhtia matkalla kohti tietokoneiden ylivaltaa – aivan kuten takavuosien scifi-klassikossa, jossa älykäs
tietokone kaappaa kuin huomaamatta koko avaruusaluksen haltuunsa.

Avaruusseikkailu 2001 -tarina on tuttu myös helsinkiläisen konsultti- ja ohjelmistotalo Futuricen perustajalle Tuomas Syrjäselle. Nykyisin yhtiön data & AI-uudistumisohjelmasta vastaava it-alan moniottelija ei väheksy tekoälyyn liittyviä pelkoja ja epäluuloja. Samalla hän kuitenkin tähdentää,
että tekoälyn nykyinen kehitys on ollut ennustettavissa jo vuosia sitten ja läpimurrostakin on puhuttu vuosikymmeniä. ”Nyt ollaan kuitenkin murroskohdassa ja tekoäly alkaa lunastaa niitä lupauksia, joita siihen on asetettu. Seuraavaksi meidän on vain opittava soveltamaan ja valjastamaan se entistä paremmin omaan käyttöömme”, Syrjänen muistuttaa.

Oikein hyödynnettynä tekoäly kuitenkin lisää prosessien läpinäkyvyyttä, parantaa tietopohjaista johtamista ja tarjoaa mahdollisuuden merkittäviin tuottavuusloikkiin.

Arjen kumppani koko organisaatiolle

Vauhtiin päästyään Syrjänen puhuu edessä olevasta työelämän murroksesta ja tuottavuusloikasta, jonka tekoäly tuo mukanaan. Uusi teknologia tarjoaa päätöksenteon tueksi perinteisiä exceleitä laaja-alaisempaa ja analyyttisempää tietoa, olipa kyse tavallisesta työntekijästä tai uuden strategian parissa pakertavasta yrityksen johtoryhmästä. ”Tekoälystä tulee arjen kumppani, joka tarjoaa oikein hyödynnettynä mahdollisuuden merkittävään tuottavuusloikkaan etenkin tietotyössä ja it-sektorilla, joissa työn tuottavuus on junnannut vuosikymmenestä toiseen paikallaan. Esimerkiksi virtaustehokkuus on jäänyt tietoaloilla varsin tuntemattomaksi käsitteeksi”, Syrjänen pamauttaa.

Hän ennustaakin, että tietotyössä on edessä vastaava kehitys- ja tuottavuusloikka, joka nähtiin 1800-luvun lopulla höyrykoneen keksimisen myötä. Esimerkiksi rakennusalaa on Syrjäsen mukaan usein arvosteltu tehottomaksi ja jämähtäneeksi, mutta petrattavaa kuuluu olevan riittämiin myös it- ja tietoaloilla. Projektien aikataulut ja kustannukset ovat varsin liukuvia käsitteitä, tutkimus- ja tuotekehityshankkeista lähes puolet valuu hukkaan ja organisaatioiden sisältä löytyy paljon tehottomuutta. ”Tekoälyn avulla tietoaloillakin siirrytään yksittäisprojekteista koko organisaation osaamisen hyödyntämiseen. Samalla paranee laatu, läpinäkyvyys ja kustannuskuri. Samalla päästään johtamaan työn tuloksellisuutta”, Syrjänen tiivistää.

Onnistumisen edellytyksenä tosin on, että uusi teknologia tuodaan jatkossa kaikkien tietoaloilla työskentelevien ulottuville, ei pelkästään erikoisosaajille ja esimerkiksi ohjelmistokehittäjille. Ja uuden teknologian myötä on organisaatioiden sisällä muutettava myös omia toimintatapoja, Syrjänen tähdentää. ”Henkilöstö on saatava muutokseen mukaan tekoälyn tuomien positiivisten mahdollisuuksien, ei pelkojen uhkakuvien kautta. Siksi ensimmäiseksi sovelluskohteeksi kannattaa valita jokin muu kuin vaikkapa työajan seuranta”, hän naurahtaa.

Strategiatyötä liki online-periaatteella

Mitä sitten olisivat tekoälyn konkreettiset käyttökohteet esimerkiksi yritysorganisaatioissa? Futuricessa tekoälystä on tullut nopeasti tärkeä työkalu johtamisen apuvälineenä. Kun perinteisessä mallissa uuden strategian toteutumista ja tarvittavia muutoksia tarkastellaan yleensä vuoden välein, voi tekoäly tuottaa niitä vaikka viikon välein. ”Tekoäly voi toimia tässä kohtaa myös sparrauspartnerina ja päätöksenteon tukena”, Syrjänen toteaa.

Teknologiasta on hänen mukaansa apua myös entistä toimivampien asiakaspolkujen rakentamisessa tai vaikkapa softakehittäjien kumppanina. ”Harvassa organisaatioissa on myöskään kovin tarkkaa tietoa siitä, mitä kaikkea osaamista henkilöstön sisältä löytyy tai millaista koulutusta ja osaamista tarvitaan lisää. Tekoälyn avulla tämäkin data saadaan helposti esiin”, Syrjänen kertoo.

Parhaimmillaan tekoäly voi muuttaa koko toimialan bisneslogiikan. Esimerkiksi hän nostaa lakitoimistot. ”Niiden palvelut keskittyvät perinteisesti erilaisten lakiongelmien tai riitojen ratkomiseen. Tekoälyn avulla ne voidaan välttää jo etukäteen, jolloin koko liiketoimintalogiikka muuttuu ennaltaehkäisyn ja konsultoinnin suuntaan.”

Uhkat otettava todesta

Tuomas Syrjänen kiinnostui tekoälystä ensimmäisen kerran jo opiskeluvuosinaan 1990-luvulla. Teema jäi pitkäksi aikaa mielestä, kunnes hän kiinnostui siitä uudelleen viime vuosikymmenen lopulla. Viimeiset kolme vuotta hän on pureutunut siihen lähes täyspäiväisesti ja vienyt tekoälyratkaisuja määrätietoisesti myös perustamansa Futuricen työkalupakkiin.

Vaikka uusi teknologia tarjoaa yrityksille monia kasvumahdollisuuksia, ei Syrjänen vähättele myöskään siihen liittyviä riskejä. Yksi suurimmista on se, että käyttäjäkunta jakaantuu kahtia – kuten diginatiivien ja tietotekniikkaa heikommin hallitsevien välillä on käynyt. ”Kaikki on pidettävä tällä kertaa kehityksessä mukana. Samalla on huolehdittava, että tekoäly pysyy vain hyvänä renkinä eikä ota isännän roolia”, Syrjänen painottaa.

Yksi iso haaste on datakeskusten myötä kasvava energiankulutus, joka on pystyttävä ratkaisemaan kestävällä ja vähäpäästöisellä tavalla. Uhkia liittyy myös tietoturvaan, jonka merkitys kasvaa jatkossa entisestään. ”Samalla on mietittävä entistä tarkemmin, minne dataa säilötään ja
kenellä on siihen pääsy.”

Tuomas Syrjänen

Yksi ohjelmistoyritys Futuricen perustajajäsenistä ja sen toimitusjohtaja vuosina 2008–2018. Vastaa nykyisin yrityksen tekoälykyvykkyyksistä ja niiden kehittämisestä. Mukana Taalerin, Vaisalan, WithSecuren, Flow Technologiesin, Vastuu Groupin ja Futuricen hallituksissa.

KOULUTUS: Diplomi-insinööri

PERHE: Vaimo ja kaksi lasta

HARRASTUKSET: Lukeminen, liikunta eri muodoissa ja matkustaminen

​​​​​​​Teksti: Timo Sormunen