09.05.2024 12:47
Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimiston johtaja Kaisu Karvala on kävellyt vuosien saatossa kilometrikaupalla EU-komission ja parlamentin käytäviä. Nyt urakkana on saada sikäläiset päättäjät ymmärtämään metsäteollisuuden koko tuotantoketjun merkitys Suomelle ja samalla koko Euroopalle.
Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään kesäkuussa ja niiden tuloksia seuraa tiiviisti myös Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimistoa luotsaava Kaisu Karvala. Vaalien jälkeen nimitetty komissio on päässyt yleensä aloittamaan työnsä jo alkusyksystä. Pitkän kokemuksen EU-lobbauksesta ja politiikanteon kiemuroista omaava Karvala kuitenkin arvioi, että startti saattaa venyä selvästi pidemmälle. ”Itselläni on tuntuma, että tulevissa vaaleissa tuuli kääntyy. Sen myötä myös komission nimittämiseen menee todennäköisesti aiempaa enemmän aikaa”, hän toteaa.
Suomen kannalta uudet tuulet olisivat kuulemma tervetulleita, sillä nyt työtään lopettelevilla komissiolla ja parlamentilla on Karvalan mukaan ollut vääristynyt ja puutteellinen kuva täkäläisestä metsätaloudesta ja -teollisuudesta. Siinä missä metsäteollisuus on joutunut tikunnokkaan ja ajoittain varsin armottoman kritiikin kohteeksi, on Keski-Euroopalle tärkeä muovi- ja terästeollisuus päässyt julkisessa keskustelussa huomattavasti vähemmällä. ”On nähty vain avohakkuut, metsätuhot ja luontokato, mutta ei sitä, millainen rooli hyvin hoidetuilla metsillä ja uusilla puupohjaisilla innovaatioilla on biotaloudessa ja vihreässä siirtymässä. Asioita on katsottu enemmän ideologioiden kuin faktojen kautta. Tämän uskon uuden komission kaudella muuttuvan”, Karvala toteaa.
Ajoissa liikkeellä uutta kautta varten
Yhtenä syynä vaisuun viisivuotiskauteen on kokeneen lobbarin mukaan myös se, ettei Suomelle tärkeiden asioiden tiimoilta oltu edellisen hallituksen aikaan ajoissa liikkeellä. Sanna Marinin (sd) hallituksen silloisissa puolustuspuheissa passiivisuutta EU-vaikuttamisessa perusteltiin mm. pandemiakriisillä, mutta Karvalalle selitys ei kelpaa. ”Samojen kriisien kourissa olivat tuolloin muutkin maat. Lisäksi Suomen ministereillä oli ajoittain myös toisistaan poikkeavia kantoja, mikä täällä Brysselin päässä herätti kummastusta”, hän huomauttaa.
Nykyisen hallituksen ote on Karvalan mukaan selvästi edeltäjäänsä ennakoivampia, napakampi ja määrätietoisempi. Myös neuvotteluihin tuodaan jo alkuvaiheessa aiempaa enemmän asiantuntemusta sekä kansliapäällikkötason arvo- ja päätösvaltaa. ”Mekin aloitimme lobbaustyön tulevaa komissiokautta ajatellen jo reilu vuosi sitten. Tavoitteena on saada komissio ymmärtämään puupohjaista biotaloutta ja metsäteollisuuden ympärille rakentunutta arvoketjua. Ne ovat yhdessä kiertotalouden kanssa avaintekijöitä vihreässä siirtymässä ja omavaraisuuden vahvistamisessa”, Karvala listaa.
Tärkeitä tavoitteita ovat myös fossiilisten päästöjen vähentäminen, aktiivinen geopolitiikka sekä tasapuoliset kilpailuedellytykset, onhan metsäteollisuus globaali toimiala. ”On varsin merkillistä, että Euroopan markkinoilla liikkuu edelleen esimerkiksi venäläistä vaneria. Se kertoo, että yhteisistä pelisäännöistä lipsutaan”, Karvala huomauttaa.
Joidenkin silmissä Suomi on alkanut näyttää viime kuukausina suoranaiselta EU-änkyrältä, kun se on pannut tiukasti hanttiin muun muassa ennallistamisasetuksessa sekä pakkausdirektiivissä. Ammattilobbarin mukaan suu on avattu oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. ”Lakien valmistelutaso on kiireen ja henkilöstöpulan takia laskenut. Siksi puutteisiin ja epäkohtiin pitää tarttua entistä aikaisemmin.”
Bryssel pysyy ihon alla
Kaisu Karvala on kiertänyt työurallaan monissa eri tehtävissä, mutta päätynyt useimmiten muutaman mutkan kautta Brysseliin. Ensituntuman hän sai jo 1990-luvun loppupuoliskolla toimiessaan europarlamentaarikko Reino Paasilinnan (sd.) avustajana. Tuolloin kutoutuivat myös ensimmäiset kontaktiverkostot, joista on ammattilobbarille edelleen hyötyä. ”Työtehtäviini on noista vuosista lähtien kuulunut aina jonkin verran EU-asioita. Brysselissä koukuttaa se, että joka päivä on mahdollisuus oppia jotain uutta. Toki mukana lienee myös hieman itsetuhoisuutta”, hän vitsailee.
Karvalan tausta on pitkälti mobiiliteknologiassa, jonka sääntelyä hän oli itsekin rakentamassa pian vuosituhannen vaihduttua. Työuran tähtihetkiin kuuluvat muun muassa silloiset matkapuheluiden ja tekstiviestien roaming-sopimukset sekä mobiililaitteille laaditut sisältörajoitukset, joita tehtiin lasten ja nuorten suojelemiseksi. ”Suomi oli vuosituhannen vaihteessa teknologinen edelläkävijä, johon luotettiin ja jonka näkemyksiä kuunneltiin. Silloin joutui istumaan isojen poikien pöydissä ja haastamaan itseään, sillä teknologia oli tuohon aikaan todella miehinen ympäristö”, Karvala muistelee.
Nuorempaa suomalaista lobbaripolvea hän kehuu kielitaitoiseksi ja ennakkoluulottomaksi. Nyt uskalletaan myös hakea selvästi aiempaa rohkeammin ”pelipaikkoja.” Yksi asia kuuluu lobbauksessa silti olevan ennallaan. Henkilökohtaiset tapaamiset, hyvät verkostot ja live-kokoukset ovat edelleen arvossaan, vaikka etäyhteydet ovatkin käytössä. ”Paikallinen näkyvyys ja läsnäolo on tärkeää. Teams-palaverit ovat käteviä ja tehokkaita, mutta vieruskaverille tehdyt off the record-ehdotukset eivät niissä onnistu. Ja ne ovat usein niitä tärkeimpiä”, Karvala muistuttaa.
KUKA: Metsäteollisuus ry:n Brysselin toimiston johtaja. Työskennellyt mm. EU-parlamentissa avustajana, Telia Soneran yhteiskuntasuhdejohtajana, Rovio Entertainmentin viestintäjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Toiminut teknologia- ja EU-konsulttina koti- ja ulkomaisissa viestintätoimistoissa sekä asiantuntijaorganisaatioissa.
KOULUTUS: Valtiotieteiden maisteri
PERHE: Puoliso, kaksi lasta
HARRASTUKSET: Laskettelu, tennis, lukeminen, musiikki, ruoka ja viinit
Suomen lakot puhuttivat myös Brysselissä
Suomen vienti ja tuonti oli kevään korvalla neljä viikkoa pysähdyksissä SAK:n poliittisten lakkojen takia. Lakko pysäytti myös merkittävän osan Suomen metsäteollisuudesta. Kaisu Karvalan mukaan lakot olivat varsin kuuma puheenaihe myös Brysselissä, olihan viennistä elävän EU-maan ulkomaankauppa viikkokausia lähes täysin halvaannuksissa.
Eniten niissä kuului ihmetyttäneen pitkä kesto, mutta kummastusta herätti myös ajankohta. Monien mielestä pitkäaikainen lakkoilu sopi huonosti yhteen sen kanssa, että samaan aikaan Suomen itänaapuri Venäjä kävi - ja käy edelleen - raakaa hyökkäyssotaa Ukrainassa. ”Moni tuli lakkoviikkojen aikana sanomaan, ettei vastaava onnistuisi heidän kotimaassaan. Esimerkiksi täällä Belgiassa poliittiset mielenilmaukset saavat kestää vain pari tuntia. Myös maanviljelijät ovat lakkoilleet, mutta vain yhtenä päivänä”, Karvala kertoo.
Tekstit: Timo Sormunen