17.11.2023 11:10
Naiset ovat suomalaisyritysten hallituksissa usein sivurooleissa, mutta kokeneen hallitusammattilaisen mukaan muutos on jo käsillä. Pätevistä naisista käydään lähivuosina alati kovenevaa kisaa. Siksi sopivia kandidaatteja kannattaa hakea jo nyt.
Keskuskauppakamarin aiemmin tänä vuonna tekemän kyselyn mukaan suomalaisen pk-yrityksen keskiverto hallitusjäsen on 53-vuotias mies. Myös hallitukset ovat miesvoittoisia, sillä naisia niiden kokoonpanossa on edelleen alle kolmannes. Suunta on kuitenkin hiljalleen parempaan päin, sillä vuoden 2021 PK-hallitusbarometrissa naisten osuus oli 25 prosenttia.
Kokeneen hallitusammattilaisen ja Finnairin hallituksen puheenjohtajan Sanna Suvanto-Harsaaen mukaan prosenttiluvuissa on petrattavaa, mutta niitä ei saisi myöskään tulkita liian mustavalkoisesti. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisilla ei ole mitään hävettävää ja numerot tulevat lähivuosina tasoittumaan aivan luonnollista tietä.
Koulutettujen naisten esiinmarssi on viime vuosina konkretisoitunut jo monilla ammattialoilla ja johtajanimityksissä. Sama muutos tullaan Suvanto-Harsaaen mukaan näkemään myös hallitusten kokoonpanoissa. ”Tarjolla on entistä koulutetumpia, kokeneempia ja pätevämpiä naisia, joilla on perinteisen henkilöstöhallinnon ja viestinnän lisäksi liiketoimintaosaamista sekä tuntumaa kansainvälisistä työyhteisöistä. Tätä track recordia on valintaprosesseissa entistä vaikeampaa sivuuttaa”, Suvanto-Harsaae toteaa.
Hänellä onkin naisten pestaamista vielä epäileville jermuille ja kaveriverkostoille selkeä viesti. Parhaat ja pätevimmät naisosaajat viedään pian käsistä, joten liikkeellä kannattaa olla jo nyt. ”Samoista osaajista kilpailevat myös ulkomaiset yritykset, jotka voivat usein tarjota mielenkiintoisempia, kansainvälisempiä ja urakehityksen kannalta parempia vaihtoehtoja”, Suvanto-Harsaee muistuttaa.
Suoraan syvään päätyyn
Tanskassa asuvan ja kuusi kertaa Suomen vaikutusvaltaisimmaksi bisnesnaiseksi valitun Suvanto-Harsaaen oma hallitustaival alkoi sisustus- ja kodintarvikkeisiin keskittyvässä Dunissa, jonne hän päätyi headhunterin houkuttelemana. Lyhyeksi ajateltu pesti venyi lopulta 8-vuotiseksi, jonka päätteeksi pääomasijoittaja EQT:n omistama yhtiö listattiin pörssiin. ”Heti ensimmäisessä hallituksen kokouksessa hypättiin suoraan syvään päätyyn, kun annoimme toimitusjohtajalle potkut”, Suvanto-Harsaae muistelee.
Duni-vuosissa kuului riittäneen vauhtia ja vaarallisia tilanteita yli oman tarpeen. Niiden myötä Suvanto-Harsaeesta kuitenkin kouliutui hallitustyön ammattilainen, jonka kyvyille löytyi käyttöä myös muissa yhtiöissä. ”Duni oli hallitustyön korkeakoulu, jota parempaa oppia en olisi voinut saada. Välillä toimiva johto teki kaikkensa, jotta yritys ajaisi karille ja me hallituksessa puolestaan paiskimme töitä pitääksemme sen pystyssä. Tuolloin todella kirkastui, kuinka tärkeää pääomistajien, hallituksen ja toimitusjohtajan mahdollisimman saumaton yhteispeli lopulta on”, Suvanto-Harsaae naurahtaa.
Asiantuntemusta, innostusta ja energiaa
Takavuosina hallituspaikka saattoi tarjota varsin mukavasti sivutuloa hyvinkin vaatimatonta työpanosta vastaan. Tänä päivänä nämä kahvittelukokoukset ovat Suvanto-Harsaaen mukaan historiaa, sillä hyvä hallitustyö vaatii tiukkaa sitoutumista ja paneutumista. Talous- ja hallintobyrokratian sekä arkisen liiketoiminnan lisäksi on oltava kartalla muun muassa markkinatilanteesta ja -näkymistä, nykyisestä ja uudesta asiakaskunnasta sekä toimitus- ja hankintaketjuista. Suurin osa tästä selvitystyöstä on tehtävä kokousten ulkopuolella, jolloin kokouksissa voidaan keskittyä päätösten tekoon ja toimitusjohtajan koutsaamiseen.
”Hyvä hallituksen jäsen on innostunut pestistään. Hän tarkastelee asioita analyyttisesti, kysyy ja kyseenalaistaa. Jos istuu hiljaa ja nyökkäilee, on hallituksen kaipaaman uuden energian sijaan vain musta aukko. Yleiseen työskentelyilmapiirin vaikuttaa todella paljon se, oletko positiivinen persoona vai kitkerä sitruuna.”
Hallituksen puheenjohtajan on puolestaan osattava tehdä napakoita päätöksiä ja taitavasti rakennettuja kompromisseja. Samalla johdon ja hallituksen on kuitenkin viihdyttävä yhdessä. Suvanto-Harsaae rinnastaakin roolin joskus päiväkodin johtajaan. ”Puheenjohtaja on kokenut yleisosaaja, joka antaa hallituksen jäsenille toimintaraamit ja katsoo, että kaikilla on fiksua tekemistä. Hallintohelvetin sijaan kokouksissa pitää keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen. Ja tähän on hallituksen kokoonpanosta löydyttävä riittävän monipuolista osaamista.”
Kysyvälle on myös vastattava
Mutta palataanpa vielä perinteisiin pk-yrityksiin, joiden hallituksissa naiset ovat selkeänä vähemmistönä – ja usein myös sivustakatsojina. Suvanto-Harsaaen mukaan tilanne selittyy pitkälti suomalaisten pk-yritysten suppealla omistajarakenteella. Sen myötä myös hallituspaikat jaetaan pitkälti perheenjäsenten kesken ja riippumatta siitä, onko pestiin edes kiinnostusta. Tällaisissa yhtiöissä äänivalta on pitkälti yrittäjä-omistajalla, jonka näkemyksiä hallituksen ainoat ulkopuoliset hallitusjäsenet – useimmiten paikallinen pankinjohtaja tai yhtiön tilintarkastaja – eivät lähde edes kunnolla haastamaan.
”Kuulin taannoin tarinan, jossa perheen tytär oli kysynyt isältään, miksi hänen yrityksensä hallituksessa ei ole yhtään naista. Sama kysymys olisi hyvä esittää myös suomalaisissa yrittäjäperheissä – ja vaatia siihen vanhemmilta myös kunnollinen vastaus.”
Sanna Suvanto-Haarsaae
Ollut mukana noin 25 yrityksen hallituksessa Suomessa ja Pohjois-Euroopassa. Toimii tällä hetkellä hallituksen puheenjohtajana mm. Finnairissa, Postissa, tanskalaisessa huonekaluyhtiö BoConceptissa, muovikonserni Orthexissa ja lemmikkiruokayritys Nordic Pet Care Groupissa. Mukana myös Elopakin ja Broman Groupin hallituksissa.
KOULUTUS: Ekonomi
PERHE: Aviomies ja kolme aikuista lasta
HARRASTUKSET: Puutarhan raivaus, purjehdus, laskettelu ja lukeminen
Teksti: Timo Sormunen