12.03.2021 00:00
Tuleva nelivuotiskausi tulee olemaan monessa kunnassa jotain aivan muuta, mitä vielä alkusyksyllä uumoiltiin. Koronakriisin jälkilasku, sote-uudistus, oppivelvollisuuden laajennus ja kutistuvat verotulot ovat kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhusen mukaan yhdistelmä, joka pakottaa kuntapäättäjät linjaamaan, mihin rahat oikeasti riittävät.
Kuntavaalit ovat jo ovella ja niihin käydään varsin poikkeuksellisissa oloissa. Perinteiset vaalitilaisuudet ovat muuttuneet monessa kohtaa webinaareiksi eikä kansaa ole voitu kosiskella entiseen tapaan myöskään vaaliteltoilla.
Jos on kampanjointi ja vaalityö muuttanut muotoaan, tulee myös seuraava valtuustokausi olemaan kuntapolitiikoille poikkeuksellinen. Edessä on Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan niin isoja haasteita, että niistä pitäisi käydä jo kiivaasti vaalikeskustelua.
”Puolueiden pitää nostaa kissa pöydälle ja puhua realistisesti siitä, kuinka kunnissa ylipäätään selvitään tulevista velvoitteista ja talousahdingosta”, Karhunen huokaa.
Tulevien vaalien avainkysymyksiä ovat koronasta kertyvä jättimäinen jälkilasku ja sen seurannaisvai-kutukset, nurkan takana väijyvä verotulojen kutistuminen, sote-uudistus sekä maksuton toisen asteen opetus, jonka kustannukset tulevat kuntaliiton kipparin mukaan olemaan selvästi arvioitua suurem-mat.
”Monessa kunnassa on tehtävä todella kovia valintoja. Nyt on linjattava, mihin palveluihin rahat lopulta riittävät ja mistä luovutaan. Eli ollaan ihan perusasioiden äärellä”, Karhunen toteaa.
Valtion suuntaan häneltä lähtee oikeastaan vain yksi toive.
”Ei enää lisää sääntelyä, velvoitteita ja lakisääteisiä tehtäviä, please.”
Säästöeuroja myös sukanvarteen
Monessa kunnassa vuoden 2020 tilinpäätös näyttää valtion jakamien koronatukien ansiosta vähintäänkin kohtuulliselta – joissakin jopa ylijäämäiseltä.
Koronan todellinen jälkilasku alkaa kirkastua vasta ensi syksynä. Kuntien yhteisöverotuotot putoavat yritysten heikentyneiden tulosten myötä. Verokertymä kutistuu myös yt-neuvottelujen, irtisanomisten ja työttömyyden seurauksena. Samaan aikaan kulut kasvavat rajusti terveydenhuollossa, sosiaali-palveluissa ja koulutuksessa.
Todellinen notkahdus osuu vuosille 2022-2023, kun aletaan rakentaa sote-uudistukseen liittyvää tehtävänjakoa ja jatketaan koronan paisuttamien hoitojonojen purkamista. Siihen eivät sote-remontin myötä murto-osaan kutistuvat valtionavut enää riitä.
Karhusen vinkkinä on, että jos kunnan kassaan sattuu jäämään ylimääräisiä euroja, ne säästettäisiin tuleville vuosille ja vielä huomattavasti kovempia aikoja varten.
”Hoitojonoissa olevat ovat todennäköisesti entistä huonommassa kunnossa ja tarvitsevat myös kalliimpia hoitoja. Iso huoli on myös lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja tukipalveluista. Samalla olisi pidettävä huolta myös kunnan vetovoimasta ja investoinneista”, Karhunen toteaa.
Veturin yskiminen käy kaikille kalliiksi
Yksi viime vuosien kestopuheenaihe on ollut kuntien valtionosuusjärjestelmä, jota etenkin sen suurimmat maksajat Espoo, Helsinki ja Vantaa pitävät epäoikeudenmukaisena.
Nyt tämän kritiikin voi olettaa vain kasvavan, kun kaupunkikolmikon verotulot ovat putoamassa jyrkästi ja taloutta kiristää myös joukkoliikennetulojen ehtyminen. Hiljentynyt Helsinki-Vantaan lentokenttä tekee ison loven koko pk-seudun talouteen.
Samaan aikaan kaupungeilla on hoidettavana isoja infrainvestointeja sekä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta aiheutuvia kustannuksia. Uudet tulokkaat tarvitsevat työtä, asuntoja, päiväkoteja, kouluja ja palveluja.
Tilanne huolestuttaa myös Kuntaliiton toimitusjohtajaa, sillä pk-seudun hyvinvointi on elintärkeä tukijalka koko Suomelle.
”Jos veturi hyytyy, niin samalla pysähtyy muukin juna”, Karhunen muistuttaa.
Osaamiselle ja energisyydelle on nyt käyttöä
Vaikka tuleva nelivuotiskausi näyttää kuntapäättäjien vinkkelistä synkältä ja raskaalta, on mitalilla myös kiiltävämpi puoli. Puolueet ovat jo ehtineet kehua, että kiinnostus kuntavaaleja kohtaan on aiempaa suurempaa ja ehdokasasettelun sujuneen odotettua helpommin. Listat on saatava valmiiksi maaliskuun puoliväliin mennessä.
Karhunen toivoo, että vaalit saavat ehdokkaat ja äänestäjät liikkeelle. Seuraavalla valtuustokaudella on tehtävä päätöksiä, joilla on konkreettisia vaikutuksia kotikunnan tulevaisuuteen.
”Muutos on aina myös mahdollisuus. Siksi asiantuntemukselle, osaamiselle, energisyydelle ja kykyyn sorvata kompromisseja on käyttöä. Nyt on unohdettava jäsenkirjan väri ja mietittävä koko kunnan ja kuntalaisten etua, vaikka työstä saakin vain harvoin kiitosta.”
KUKA: Minna Karhunen
Kuntaliiton toimitusjohtaja helmikuusta 2019. Toiminut sitä ennen mm. Etelä-Suomen aluehallinto-viraston ylijohtajana, Järvenpään kehitysjohtajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana. Kokoomuksen
kansanedustaja 1991-99.
IKÄ: 53 v.
KOTIPAIKKA: Hyvinkää
KOULUTUS: Hallintotieteiden maisteri
PERHE: Naimisissa, kaksi aikuista lasta aiemmasta avioliitosta.
HARRASTUKSET: partio, moottoripyöräily ja golf.
Teksti: Timo Sormunen