05.11.2024 11:08
Suomen kansantalous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 17 vuoteen. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomme tarvitsee kuitenkin talouskasvua säilyäkseen hengissä. Hyvinvointivaltiota pyöritetään verovaroilla ja veroeuroja kertyy kassaan sitä enemmän, mitä paremmin yksityinen sektori tuottaa.
Väitän, että osaamis- ja koulutustason nostolla saamme Oy Suomi Ab:n uuteen kukoistukseen. Siten varmistamme hyvinvointivaltion toiminnan ja heikommassa asemassa olevista huolehtimisen. Osaamistasoa voidaan kasvattaa koulutuksen keinoin tai työnteon yhteydessä. Tarvitsemme tulevaisuudessa eri alojen sekä ammatillista osaamista että korkeakoulutettuja.
Yksi keskeinen haasteemme on koulutustason lasku verrattuna muihin maihin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n selvityksen mukaan korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi OECD-maissa 27 prosentista 48 prosenttiin vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suomi poikkeaa tästä kansainvälisestä kehityksestä, koska meillä korkeakoulutettujen määrä ei nouse. Syyskuussa julkaistussa selvityksessä Suomi on vertailussa kahdeksanneksi viimeinen, kun tarkastellaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 25–34-vuotiaita maittain. Ykkösenä vertailussa on Korea ja peränpitäjänä Meksiko.
Yksilön näkökulmasta korkeampi koulutus kannattaa. Se tarkoittaa yleensä parempaa tilipussia ja varmempaa työllistymistä. OECD:n selvityksen mukaan korkeakoulutus nostaa kokoaikaisilla työntekijöillä palkkaa 39 prosenttia verrattuna toisen asteen suorittaneisiin. Korkea-asteen koulutuksen suorittaneista työllisiä oli 89 prosenttia, kun perusasteen varassa olevien aikuisten työllisyys jää Suomessa 57 prosenttiin. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoittaa, että korkeammin koulutetut ovat terveempiä kuin perusasteen suorittaneet.
Organisaation näkökulmasta osaava ja koulutettu työvoima parantaa kilpailukykyä ja innovatiivisuutta. Hämeen alueen yritysten viesti on selkeä. Yrityskiertueellamme yritykset ovat peräänkuuluttaneet tarvetta osaavalle työvoimalle. Myös kauppakamarin tuoreessa osaajakyselyssä näemme kasvavaa tarvetta korkeammin koulutetulle työvoimalle.
Myös yhteiskunnan näkökulmasta korkeampi koulutus kannattaa. Taloudellisesti tarkastellen esimerkiksi yliopistokoulutuksen keskimääräinen kustannus yhteiskunnalle on 50 000–75 000 euroa. Koulutus tulee kuitatuksi työuran aikaisilla verotuotoilla niiden ollessa keskimäärin 500 000–650 000 euroa. Kun yhtälössä huomioidaan korkeakoulutettujen parempi terveys, niin koulutukseen panostaminen on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevää.
Orpon hallitus on juuri perustanut työryhmän, jonka tehtävänä on Varman toimitusjohtaja Risto Murron johdolla hakea kasvun avaimia. Luottamukseni työryhmään on vahva, että siellä ymmärretään koulutukseen satsaamisen keskeinen merkitys talouskasvun ja hyvinvoinnin ajurina. Samaa viisautta toivon päättäjiltämme.
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala.