28.11.2022 09:17
Suomi on vuosikymmeniä ollut koulutuksen mallimaa ja tulokselliseen koulutusjärjestelmäämme on käyty tutustumassa ympäri maailmaa. Tilanne on valitettavasti muuttunut ja Suomen sijoitus kansainvälisessä PISA-mittauksessa on ollut selvässä laskussa jo vuodesta 2006 lähtien.
Heikentyvä tilanne ilmeni myös kauppakamareiden laajassa syksyllä toteutetussa osaamiskartoituskyselyssä, jossa yritykset antoivat huonoja arvosanoja ammatillisista oppilaitoksista vastavalmistuneiden osaamisesta. Yhdistelmä, jossa osaaminen ja syntyvyys laskevat samanaikaisesti, on maamme kilpailukyvylle ja taloudelle katastrofaalinen.
Peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten osaamiserot ovat kasvaneet. Parhaan kymmenyksen osaamistaso vastaa jopa lukion toisen vuosikurssin tasoa, kun taas vastaavasti heikomman kymmenyksen osaaminen täyttää korkeintaan peruskoulun kuudennen luokan vaatimustason. Nykyinen peruskoulu ei valitettavasti takaa kaikille opiskelijoille riittäviä valmiuksia jatko-opintoihin. Ilman kunnollisia luku-, kirjoitus- ja laskentataitoja koulutiestä tulee liian vaikeaa ja riskit syrjäytymiselle kasvavat. Tähän vakavaan ongelmaan on puuttunut myös Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Jouni Välijärvi tutkimuksissaan, ja hän onkin vaatinut nykyisen koulutustakuun muuttamista osaamistakuuksi ja ehdottanut jopa nykyisen luokkapohjaisen koulujärjestelmän romuttamista kokonaan.
Tätä edellä mainittua kehitystä on syytä analysoida vakavasti. Miksi suomalaisten osaaminen on heikentynyt jo pitkään ja samaan aikaan naapurimaassamme Virossa tilanne on täysin toinen? Maa on noussut PISA-mittauksissa Euroopan kärkeen kaikilla osa-alueilla. Menestyksen tekijöiksi on arvioitu mm. opettajavetoista opetustapaa ja yksilöiden huomioimista opetuksessa paremmin. Suomessa koulutusta on puolestaan vuosia viety enemmän oppilasvetoiseksi. Opettajat ja oppilaat valittavat myös jatkuvista häiriöistä luokkahuoneissa. Virossa vastaavaa ongelmaa ei ilmene läheskään samassa suhteessa, sillä opettajilla on enemmän perinteistä auktoriteettia oppilaisiin kuin kollegoillaan Suomessa. Olisiko nyt opetushallituksen ja -ministeriön vuorostaan syytä alkaa tutustua naapurimaan menetelmiin? Onhan Virosta kehittynyt myös yksi maailman digitalisaation mallimaista.
Seuraavan hallituksen ja opetusministeriön on syytä jatkossa panostaa opetusmenetelmien kehittämiseen ja siirtää rahoituksen painopistettä enemmän koulutien alkupäähän. Koululaitoksen täytyy turvata ja varmistaa jokaisen koululaisen perusosaaminen ennen kuin he jatkavat opinnoissaan eteenpäin. Nykyisen hallituksen säätämällä oppivelvollisuusiän korottamisella ei tätä ongelmaa ratkaista. Rakennuksissakin perustusten pitää olla kunnossa, jotta ne pysyvät pystyssä.
Rakentavaa tulevaisuutta kaikille!
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen.