09.05.2024 11:42
Suomen valtion erityisessä intressissä pitäisi olla sukupolvenvaihdosten tukeminen ja edistäminen kaikissa muodoissaan, sillä lähitulevaisuudessa omistajavaihdoskysymykset ovat esillä lukuisissa perhe- ja kasvuyrityksissä. Verohallinnon, verotuksen oikaisulautakunnan ja hallintotuomioistuinten tulisi toteuttaa sukupolvenvaihdosten verotus lainsäädännön mukaisesti, siis siten, miten laissa asiasta selväsanaisesti määrätään. Näin ei tapahtunut taannoisessa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2024:55.
Sukupolvenvaihdoksen lahjaverohuojennus yleisesti
Lahjansaajan maksamaa lahjaveroa voidaan huojentaa, jos lahjoituksen kohteena on yritys tai sen osa (vähintään 10 %:n osuus), lahjansaaja jatkaa lahjaksi saamillaan varoilla yritystoimintaa ja lahjaveroa pannaan maksuun enemmän kuin 850 euroa. Käytännössä lahjan, tässä tapauksessa osakeyhtiön osakkeiden, arvo määritetään lahjoitushetken mukaiseen arvoon ja siitä lasketaan lahjaveroasteikon mukainen lahjaveron määrä. Huojennus lasketaan siten, että lasketaan lahjoitusta edeltäneeltä vuodelta toimitettavassa tai toimitetussa verotuksessa vahvistetun osakkeen huojennetun vertailuarvon perusteella lahjaveroasteikon mukainen toinen lahjaveron määrä, ja näiden kahden lahjaveron erotus jätetään maksuunpanematta. Maksuunpantavalle lahjaverolle annetaan 10 vuoden koroton maksuaika tasaerin.
Juridinen problematiikka
Verohallinto sekä Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö pyrkivät tulkitsemaan verolainsäädäntöä usein tavalla, joka johtaa korkeimpaan mahdolliseen veron määrään. Verotuksen oikaisulautakunta ja hallintotuomioistuimet tulkitsevat asioita pääsääntöisesti objektiivisemmin ja verovelvollisen näkökulman ja oikeudet huomioon ottaen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisemassa tapauksessa kyse oli siitä, minkä vuoden vertailuarvoa laskelmassa tulisi käyttää. Laissa sanotaan suoraan, että vertailuarvo saadaan: ”lahjoitusta edeltäneeltä vuodelta”. Perintö- ja lahjaverolain 24 §:n perusteella lahjaverotuksessa verovuosi määräytyy kalenterivuoden mukaan. Lahjoitus oli tapahtunut marraskuussa 2018 ja yhtiön verovuosi päättyi toukokuussa 2018. Tällöin lahjoitusta edeltänyt vuosi oli vuosi 2017, ja vertailuarvo olisi tullut laskea sen vuoden tietojen mukaan. Lainkohdassa ei viitata miltään osin yhtiön verovuoteen, vaan lahjoitusvuotta edeltävään vuoteen, ja yksityishenkilön kohdalla se tarkoittaa aina kalenterivuotta.
Kuitenkin Verohallinto, verotuksen oikaisulautakunta, hallinto-oikeus ja luonnollisesti veronsaajien oikeudenvalvoja, mutta suureksi yllätykseksemme myös korkein hallinto-oikeus tulkitsivat lakia toisin: he olivat sitä mieltä, että asiaa tulkitaan siten, että laissa voisi yhtä lailla lukea ”lahjoitusvuoden aikana toimitettavassa tai toimitetussa verotuksessa”. Toisin sanoen suoraan laista ilmenevä oikeusohje muunnettiin viranomaistulkintana täysin eri muotoon. Vaikka lain suora sanamuoto on aina ensisijainen oikeuslähde ja määrittää oikeusohjeen sisällön, se ohitettiin. Tästä kertyy luonnollisestikin parempi verotuotto, mikäli yhtiö on ollut voitollinen tämän ylimääräisen verovuoden aikana. Kyse oli KHO:n äänestyspäätöksestä 3–2, jossa vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset sekä esittelijä olisivat ratkaisseet asian lain selvän sanamuodon sekä lakisidonnaisuuden perusteella kantamme mukaisesti.
Sukupolvenvaihdoksen toteuttaneen yrittäjän ja lahjansaajana yritystoimintaa jatkaneen perheenjäsenen näkökulmasta verotus toimitettiin lainvastaisesti liian korkeana. Suomessa on aina edellytetty ennakoitavaa ja lainmukaista verojärjestelmää, missä suoraan laista ilmenevän oikeusohjeen räikeä ohittaminen on ennenkuulumatonta. Tilanteessa, jossa valtiovallan tulisi kaikin toimin tukea sukupolvenvaihdosten toteutumista, tällainen lain sanamuodon vastainen ratkaisu on omiaan vaikuttamaan negatiivisesti toteutettaviin järjestelyihin ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviin suunnitelmiin.
Veroasiantuntija
Kirjoittaja Pauli Liiri on KPMG Oy Ab:n tuloverotuksen asiantuntija Lahdessa.
Hämeen kauppakamarin jäsenillä on käytettävissä maksuton perusneuvonta laki- ja veroasioissa. Kysymyksiä veroasiantuntijalle voi jättää Hämeen kauppakamarin kotisivujen kautta >>>