16.05.2023 14:35
Suomalaiset ja ruotsalaiset yhtiöt ovat perinteisesti olleet edelläkävijöitä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Tällä hetkellä varsinkin tekoäly tarjoaa suuria mahdollisuuksia pohjoismaisille teollisuusyrityksille. Yritysten on kuitenkin ensin määriteltävä omat tavoitteet ja lähtökohdat, sillä monimutkaiset ja kaikkein uusimmat tekoälyratkaisut eivät välttämättä ole paras vaihtoehto.
Paljon huomiota herättänyt ChatGPT ja vastaavat uutta tekstiä ja kuvia tuottavat teknologiat ja palvelut ovat tuoneet tekoälyn kaikkien ulottuville. Asiasta käyty keskustelu on keskittynyt toisaalta chatbottien hämmästyttävään kykyyn kirjoittaa älykkään oloisesti melkein aiheesta kuin aiheesta, mutta myös niiden faktavirheisiin ja eettisiin kysymyksiin sekä riskeihin esimerkiksi koulutuksessa. Tekoälyn merkittävimmät vaikutukset tulevat kuitenkin todennäköisesti liittymään yritysten toimintaan.
”Arvonluonnin seuraava harppaus tulee tapahtumaan teollisuusyrityksissä, jotka hyödyntävät tekoälyä ja dataa tuotannon ja toiminnan tehostamisessa sekä tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksissa”, sanoo Combient Mix -yhtiön Suomen toiminnoista vastaava toimitusjohtaja Timo Heikkinen.
Combient Mix on osa Combient-ryhmää, johon kuuluu 29 yritystä Ruotsista ja 6 Suomesta. Combient on vuonna 2015 Ruotsissa perustettu konsortio, joka toimii yhteisenä digitaalisten ratkaisujen kehitysalustana toimintaan osallistuville yrityksille. Combient Mix keskittyy jäsenyritysten tekoälyyn ja dataan liittyviin hankkeisiin.
Tekoälyllä on mahdollista mitata ja seurata koneiden ja laitteiden toimintaa jatkuvasti ja yritykset voivat käyttää kerättyä dataa tuotantoprosessien kehittämiseen. Tekoäly ja datan käyttö mahdollistaa esimerkiksi toimitusketjujen optimoinnin, kuten kysynnän ennustamisen ja varastonhallinnan.
Konkreettinen esimerkki tekoälyn aikaansaamasta hyödystä teollisuudessa on mahdollisuudet tunnistaa häiriöt ja poikkeamat tuotantoprosessissa hyvin aikaisessa vaiheessa. Tekoäly voi esimerkiksi hälyttää lisääntyneestä värinästä tai normaalia aikaisemmasta huollon tarpeesta, minkä ansiosta teknisiä vikoja on mahdollista korjata ennen kuin koneille aiheutuu merkittävää vahinkoa.
Toinen esimerkki on koneita ja ajoneuvoja valmistavat yritykset, joille datan, tekoälyn, sensoreiden ja kameroiden mahdollistamat lisäominaisuudet voivat lisätä heidän tuotteidensa ja palveluidensa kilpailukykyä. ”Olemme alusta alkaen todenneet, että tekoälyteknologiat eivät yksinään ole ratkaisevia”, toteaa Heikkinen.
Moni yritys ja palveluntarjoaja lähestyy nyt tekoälyä keskittymällä lähinnä uusimpaan ja hienoimpaan teknologiaan. Tämä voi olla houkuttelevaa, mutta monimutkaiset ja edistykselliset tekoälymallit eivät Heikkisen mukaan välttämättä ole paras ratkaisu. Generatiiviset tekoälyteknologiat sisältävät myös riskejä ja vastuukysymyksiä yritysten näkökulmasta. ”Pienempi määrä skaalautuvia projekteja voi olla parempi kuin suuri määrä erilaisia kokeiluja”, sanoo Heikkinen.
Kirjoittaja on Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin johtaja Patrik Lindfors.