23.05.2022 09:22
Moni Venäjän jättävä suomalainen yritys on hakeutumassa Ruotsiin. Kyse on vakaasta ja suhteellisen isosta markkinasta, joka on monessa suhteessa hyvin samankaltainen kuin Suomi.
Ruotsi on Suomalais-venäläisen kauppakamarin huhtikuussa 2022 tekemän kyselyn mukaan kiinnostavin markkina suomalaisille yrityksille, jotka vetäytyvät Venäjän markkinoilta. Vajaa puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä näkevät Ruotsin ensimmäisenä korvaavana markkinana. Kakkos- ja kolmossijalla ovat Saksa ja Yhdysvallat.
Ruotsi on houkutteleva markkina suomalaisille yrityksille, sillä maa kuuluu talouden mittarien osalta Euroopan kärkikastiin. Pienen julkisen velan ansiosta Ruotsilla on tarvittavat puskurit talouden elvyttämiseen, jos esimerkiksi Venäjän sota Ukrainassa ja kasvava inflaatio aiheuttavat pidempiaikaisia häiriötä talouteen. Väestönkasvu jatkuu vahvana, ja 10,5 miljoonan asukkaan raja ylittyy pian.
Venäjän markkinoiden merkitys Ruotsille on paljon pienempi kuin Suomelle. Ruotsalaisten yritysten vienti Venäjälle on muodostanut vain noin prosentin kokonaisviennistä, kun vastaava luku Suomen osalta on ollut noin viisi prosenttia. Ruotsi ei ole energiatuonnin osalta riippuvainen venäläisestä kaasusta tai öljystä, joten mahdollisella tuontikiellolla ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
Osa teollisuudesta hyötyy
Inflaation aiheuttama hintojen nousu leikkaa ruotsalaisten kulutusta ja alentaa talouden kasvunäkymiä. Näkymät ovat kuitenkin perusskenaarioiden mukaan melko hyvät. Ruotsin BKT-kasvu tulee Swedbankin arvion mukaan olemaan 2,8 prosenttia 2022 ja ensi vuonna 2,3. Pankin arvio Suomen osalta on 1,8 ja 1,3 prosenttia.
Swedbankin ennustepäällikkö Andreas Wallström toteaa, että talouden näkymät ovat viimeisten viikkojen aikana heikentyneet sodan lisäksi varsinkin kahdesta syystä: Kiinan paheneva pandemiatilanne ja korkojen nousu. Globaalilla tasolla tapahtuvat liikehdinnät vaikuttavat Ruotsiin ja Suomeen, mutta tietyillä teollisuuden toimialoilla kannattavuus on jopa parantunut.
”Hyvät uutiset jäävät usein kielteisten otsikoiden varjoon. Esimerkiksi osa Ruotsin perusteollisuudesta hyötyy nousevista hinnoista ja kysynnästä”, sanoo Wallström.
Ruotsissa tehdään isoja investointeja varsinkin fossiilittomaan terästuotantoon. Pohjois-Ruotsissa meneillään olevat hankkeet tekevät alueesta kiinnostavan myös suomalaisille alihankkijoille. Investointien arvo on arvioiden mukaan nousemassa jopa 100 miljardiin euroon. Isojen teollisuuslaitosten sähköntarpeeseen liittyy kuitenkin huolia, sillä energiantuotannon kasvattaminen etenee paljon hitaammin kuin teolliset investoinnit.
”Riittävän energiatuotannon turvaaminen on yksi suurimmista haasteista seuraavan kymmenen vuoden aikana. On perusteltua olettaa, että energian saatavuus tulee olemaan rajoittava tekijä”, toteaa Wallström.
Teksti: Patrik Lindfors