Ruotsi – tuplasti suurempi markkina

Pitkä yhteinen historia ja yhtäläinen arvopohja luovat vahvan ja luontevan perustan Ruotsin ja Suomen väliselle bisnekselle ja taloudelliselle yhteistyölle. Monet suomalaiset yritykset pitävät Ruotsia toisena kotimarkkinanaan.

Samalla kuitenkin muistutetaan, että maiden välillä on myös eroja. Kaikki mikä toimii ja myy Suomessa ei välttämättä mene läpi Ruotsissa ja toisinpäin.

Muun muassa nämä ajatukset tulivat esille Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin webinaarissa, jossa suomalaiset huippujohtajat kertoivat näkemyksiään ja kokemuksiaan kansainvälistymisestä sekä Ruotsin markkinoista.

Ruotsi – tuplasti suurempi markkina -webinaarissa keskustelivat Fiskarsin toimitusjohtaja Nathalie Ahlström, Asianajotoimisto Hannes Snellmanin specialist partner Johanna Wärnberg, Fazerin konsernijohtaja Christoph Vitzthum ja Keskon pääjohtaja Mikko Helander. Avauspuheenvuoron piti Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund ja paneelin moderaattorina toimi Milttonin varatoimitusjohtaja Katri Makkonen.

He kaikki rohkaisivat suomalaisia yrityksiä etabloitumaan naapurimaahan, jossa yli kymmenen miljoonaa ostovoimaista asukasta tarjoavat yrityksille vahvan kasvupotentiaalin. Keskustelussa varoitettiin kuitenkin tuudittautumasta siihen, että menestyminen Ruotsissa olisi helppoa. Kilpailu on ankaraa ja bisnesympäristössä on yhtäläisyyksien lisäksi myös eroja.

”Kun on niin paljon yhtäläisyyksiä, niin ajatellaan helposti, että Ruotsissa olisi helppo toimia, mutta ei se kuitenkaan niin ole. Se voi tulla monelle yllätyksenä”, sanoi Mikko Helander.

Hänen mukaansa myös Kesko ”kompuroi” lähtiessään mukaan Ruotsin rautakauppa- ja talotekniikkamarkkinoille pari vuosikymmentä sitten, mutta nyt kauppa luistaa hyvin, kun liiketoimintaa tehdään Ruotsin markkinoiden lähtökohdista.

”Ruotsissa kilpailu on kovaa ja siellä on paljon toimijoita. Mutta kun Ruotsiin menee ja siellä pärjää, niin pärjää melkein missä tahansa maailmassa.”

Fiskarsin Nathalie Ahlström kertoi, että Ruotsia pidetään yhtenä yhtiön kotimarkkinana, mutta myös hän tunnistaa eroavaisuuksia maiden välillä.

”Ruotsi on siitä kiinnostava, että vaikka se on lähellä Suomea niin siellä on eri trendit. Siellä voi hyvin testata erilaisia asioita ennen kuin ne tuodaan Suomeen.”

Fiskarsilla on pitkä kokemus Ruotsista. Kun yhtiö perustettiin, Suomi oli osa Ruotsia ja Ahlström arvioikin, että vientiä Ruotsiin on harjoitettu koko yhtiön 375-vuotisen historian ajan.

”Menestyäkseen Ruotsissa yrityksen pitää ymmärtää kuluttajaa. On myös muistettava, että Ruotsi on iso maa, ja eroavaisuuksia on myös maan sisällä.”

Panelistien mukaan onnistuminen Ruotsissa ja muissakin maissa edellyttää yleensä, että toimintojen johtoon asetetaan paikalliset olosuhteet hyvin tunteva pätevä tiimi.

Fazerin Christoph Vitzthumin mukaan yritysten etabloituminen etenee yleensä siten, että paikan päälle lähetetään suomalainen vetäjä, joka käynnistää toiminnan. Vähitellen, kun firma kehittyy paikalliseksi tekijäksi, vetovastuu siirretään paikalliselle johdolle.

”Meillä on vain yksi suomalainen Fazer Ruotsin johdossa.”

Vuonna 2008 Ruotsiin laajentuneen Hannes Snellmanin Tukholman toimisto pyörii niin ikään paikallisten asiantuntijoiden voimin. Johanna Wärnbergin mukaan toimistossa työskentelee noin 120 henkilöä, joista vain noin puolen kymmentä on suomalaisia. Hänen mukaansa yhtiön asiantuntijat sen sijaan liikkuvat tiiviisti Helsingin ja Tukholman toimistojen välillä tehden lyhyempiä työjaksoja puolin ja toisin.

Wärnberg kertoo, että lakiasianpalveluja tarjoava suomalaisyhtiö on otettu hyvin vastaan Ruotsissa. Hänen mielestään suomalaisuudella on muutenkin hyvä brändi Ruotsissa.

”Laadukkuus, luotettavuus ja hyvä päätöksenteko ovat asioita, joita liitetään suomalaisuuteen.”

Webinaarissa pohdittiin myös olisiko suomalaisessa bisnesmentaliteetissa jotain sellaista, joka heittää kapuloita rattaisiin tai jopa estää menestymistä vientimarkkinoilla. Suomessa katsotaan usein ihaillen ruotsalaisten yritysten ja brändien voittokulkua maailmalla ja surkutellaan, miksi Suomessa ei pystytä samaan.

Avauspuheenvuorossaan kauppakamarin toimitusjohtaja Kjell Skoglund pohti sitä, kuinka ruotsalaisia pidetään hyvinä myyjinä ja että yritykset juuri sen takia menestyvät kansainvälisillä markkinoilla.

”Suomalaisilla on yleensä hieman erilainen kuva omista myyntitaidoistaan. Meillä on hyvät ja laadukkaat tuotteet ja palvelut, mutta niiden myyminen ei aina suju yhtä hyvin kuin naapurimaassa”.

Skoglundin mielestä tämä voidaan kuitenkin kääntää mahdollisuudeksi, jossa myyntiä tehostamalla saadaan kasvua vientiin ja bruttokansantuotteeseen.

Keskon Mikko Helanderin mukaan suomalaisilla ei ole mitään hävettää, kun katsotaan historiaan ja muistetaan, että Suomi on väkiluvultaan puolet pienempi kuin Ruotsi.

”Ruotsi on ollut eurooppalainen suurvalta, joka on kansainvälistynyt jo satoja vuosia sitten. Se näkyy myös nykyhetkessä. Suomessa kansainvälistyminen alkoi isossa mittakaavassa vasta 1980-luvulla.”

Vitzthumin puolestaan arvioi, että Suomen ja Ruotsin kansainvälistymisasteiden eroa selittää myös maantiede.

”En usko, että on mitään syytä etsiä äidinmaidosta jotain, mitä ruotsalaiset olisivat saaneet eri tavalla kuin suomalaiset. Historia on yksi tekijä, mutta lisäksi Ruotsi on yksinkertaisesti lähempänä Euroopan isoja vientimahdollisuuksia.”

”Suomalaisten kannattaisi enemmän keskittyä omaan tekemiseen ja uskoa omiin kykyihinsä, kuin voivotella, että olisimmepa yhtä hyviä markkinoija ja myyntimiehiä kuin ruotsalaiset. Koska me olemme”, Vitzthum alleviivaa.

Myös Nathalie Ahlström perää suomalaisyrityksiltä lisää itseluottamusta ja uskallusta. Hänen mukaansa yhteinen arvopohja antaa hyvän perustan, jonka avulla osapuolet pääsevät jo hyvin lähelle toisiaan.

”Kommunikointi kuluttajien kanssa on tärkeää. Ruotsissa sen pitää olla iloisempaa ja rohkeampaa. Sama pätee yritysten välisessä kommunikoinnissa.”

Keskustelussa sivuttiin myös covid-19-pandemiaa ja todettiin sen vaikeuttaneen bisnestä ja etenkin siihen liittyviä luovia toimintoja. Operatiivinen toiminta on sen sijaan pystytty hoitamaan melko hyvin digitaalisesti.

Panelistien ajatukset olivat kuitenkin jo pandemian jälkeisessä ajassa. Johanna Wärnberg kertoi havainneensa, että ruotsalaisissa yrityksissä uskotaan jo vahvasti tautitilanteen muuttuvan paremmaksi. Se näkyy jo nyt kasvuluvuissa.

Myös Skoglund arvioi, että, talouskasvu lähtee taas nopeasti liikkeelle Ruotsissa, kun pandemia hellittää. Hän muistutti, että Ruotsi on yleensä noussut kriiseistä nopeammin kuin monet muut maat.

”Ehkä syy löytyy ruotsalaisten optimismista ja vahvasta uskosta omaan osaamiseen”, hän sanoi.

Vitzthum puolestaan totesi, että Suomessa on pitkään ollut taipumus odotella suhdanteiden muuttumista: ”Myymään lähdetään vasta sitten, kun suhdanteet paranevat. Minun mielestäni voitaisiin aktiivisesti luoda edellytyksiä kasvuun.”

Ahström oli samoilla linjoilla: ”Nyt ei todellakaan kannata odottaa, vaan miettiä miten voi hyödyntää tätä teams-zoom aikaa.”

25.3.2021 pidetty webinaari herätti suurta mielenkiintoa. Siihen ilmoittautui yli 650 henkilöä Suomesta ja Ruotsista.

Webinaari, jonka otsikko on Ruotsi – tuplasti suurempi markkina, on nähtävillä ja kuunneltavissa kokonaisuudessaan Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin verkkosivuilla www.finsve.com >>>

Teksti: Paul Öhrnberg
​​​​​​​

(Lähde: Suomalais-ruotsalainen kauppakamari)