03.12.2021 14:51
Ruotsissa on käynnissä miljardihankkeita fossiilittoman teräksen kehittämiseksi. Työvoimapula voi pahimmillaan uhata näiden hankkeiden toteutumista. Töitä ja urakoita on tarjolla myös suomalaisille yrityksille.
Fossiilittoman teräksen kehittämisessä on maailmalla käynnissä hurja kilpajuoksu. Tähän kannustaa kiristyvien ilmastotavoitteiden lisäksi EU:n päästöoikeuksien hintojen nousu.
Terästeollisuus tuottaa 7 prosenttia maailman päästöistä. Suurin osa päästöistä syntyy, kun rautamalmi pelkistetään raudaksi hiilen avulla. Teräsyhtiöt kehittävät nyt vauhdilla teknologioita, joilla rauta pelkistetään hiilen sijaan vedyllä. Panokset ovat korkeat: bisnes ei enää kannata, jos yhtiöt eivät pääse eroon päästöistä.
Ruotsi on investoinut miljardeja fossiilittoman teräksen tuotantoon, ja etenkin Pohjois-Ruotsissa on käynnissä valtavia hankkeita. Teräsyhtiö SSAB:n, energiayhtiö Vattenfallin ja kaivosyhtiö LKAB:n Hybrit-projektin tavoitteena on fossiilittoman teräksen valmistaminen vetykaasun avulla.
Fossiilittoman terästuotannon investoinnit Ruotsissa:
- SSAB, Vattenfall ja LKAB ovat rakentamassa Luulajaan pilottitehdasta, joka valmistaa fossiilitonta rautasientä fossiilittoman teräksen raaka-aineeksi. Rakenteilla on myös maanalainen vetyvarasto.
- LKAB on rakentamassa Jällivaaraan terästehdasta. Rakennustyöt luovat 2 000–3 000 työpaikkaa seuraavien 15–20 vuoden aikana, ja tehtaan käyttö- ja kunnossapito työllistää 200–300 ihmistä.
- SSAB aikoo korvata Oxelösundin masuunin vuoteen 2025 mennessä ja Luulajan masuunin vuosina 2030–2040.
- H2 Green Steel -yhtiö aikoo rakentaa Bodeniin terästehtaan ja vedyntuotantolaitoksen.
- Japanilaiseen Nippon Steel -konserniin kuuluva Ovako valmistelee Hoforsiin tehdasta, joka valmistaa vedyn avulla fossiilitonta terästä kierrätysmetallista.
"Suomalaisten yritysten, jotka haluavat päästä käsiksi projekteihin, olisi hyvä hankkia ruotsalainen tai suomalainen yhteistyökumppani, joka toimii jo paikan päällä Ruotsissa.
Suomalaisten yritysten, jotka haluavat päästä käsiksi projekteihin, olisi hyvä hankkia ruotsalainen tai suomalainen yhteistyökumppani, joka toimii jo paikan päällä Ruotsissa. Yksi vaihtoehto on osallistua julkiseen kilpailutukseen.
Ruotsissa valtio-omisteisten yhtiöiden, kuten Vattenfall ja LKAB, on avattava hankintansa kilpailulle. Kilpailutukseen osallistuvia yrityksiä on kohdeltava lainsäädännön mukaan tasapuolisesti ja syrjimättömällä tavalla. Julkiset kilpailutukset tarjoavatkin suomalaisille yrityksille arvokkaita mahdollisuuksia toimia Ruotsin markkinoilla.
Teksti: Aino Ojutkangas, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari