Kauppakamarit: Kuntataloutta ei voi korjata lisävelalla tai veronkorotuksilla

Johtaja Johanna Sipola

Valtion kunnille suuntaamat väliaikaiset koronatuet ovat antaneet monelle kunnalle tekosyyn jättää välttämättömiä uudistuksia tekemättä. Kuntakenttä tarvitsee rakenteellisia uudistuksia, jotta kuntien elinvoima ja kuntalaisten palvelut voidaan turvata, vaativat kauppakamarit tänään julkaistuissa kuntavaaliteeseissään ”Ratkaisuja kunnille – jotta kasvu ja hyvinvointi turvataan”.

Kestävällä pohjalla oleva kuntatalous on vetovoimaisen kunnan perusedellytys, muistuttavat kauppakamarit. Vakaa, yrityksiä työllistämiseen ja investointeihin kannustava toimintaympäristö vaatii, että julkista taloutta hoidetaan vastuullisesti.

”Kuntatalous oli ajautunut kriisiin jo ennen koronaa. Kuntataloutta ei voida korjata lisävelalla eikä veronkorotuksilla. Kuntien on etsittävä uudenlaisia tapoja toteuttaa palveluita ja organisoida hallintoa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.

Tarve kuntien uudistumiselle on myös ilmeinen, jos hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi toteutuu. Uudistus on siirtämässä kunnilta pois yli puolet tehtävistä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden järjestettäviksi.

Kauppakamareiden mukaan kuntien tulevan roolin on rakennuttava entistä vahvemmin elinvoimaisuuden, osaamisen ja yritysten toimintaedellytysten edistämisen varaan. Alueiden hyvinvointi ja kasvu rakennetaan yhdessä yritysten kanssa, jotka työllistävät, tilittävät veroja ja investoivat uuteen.

”Yritysten luottamus tulevaisuuteen luodaan ennakoitavalla toimintaympäristöllä. Tämä tarkoittaa kestävän talouden lisäksi sitä, että osaavan työvoiman saatavuuteen ja kansainvälisyyteen panostetaan yhteistyössä yritysten kanssa, liikenneyhteydet ovat kunnossa ja lupaprosessit esimerkiksi kaavoitukseen liittyen ovat sujuvat”, Sipola sanoo.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen vaatii osaamisen rapautumisen pysäyttämistä. Resursseja tulee siirtää varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, alueiden osaamisen kehittämistä tulee tiivistää yritysten yhdessä kanssa ja panostuksia tulee lisätä kansainvälisten osaajien ja opiskelijoiden houkutteluun.

”Tulevaisuuden elinvoimaiset kunnat ovat nykyistä kansainvälisempiä. Kuntien tulee houkutella kansainvälisiä osaajia, opiskelijoita ja yrityksiä kehittämällä palveluitaan kansainvälisemmiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lisää kansainvälisiä päiväkoteja ja kouluja”, sanoo Sipola.

Lisäksi kauppakamarit vaativat yrityksille nykyistä vahvempaa roolia kuntien palveluiden tuottamisessa.

”Esimerkiksi koronan aiheuttamia hoitojonoja tulee purkaa palveluseteleitä hyödyntämällä. Julkisen sektorin ei ole järkevää tuottaa kaikkia palveluita itse, sillä kilpailu lisää tuottavuutta ja tehokkuutta. Kuntien tulisi tässä taloustilanteessa tukea markkinoiden toimintaa ja yrittäjyyttä, eikä paisuttaa julkista sektoria”, Sipola sanoo.