Matkailijavero heikentäisi kasvua, jota Suomen matkailu tarvitsee

Hämeen kauppakamarin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle matkailijaveroa koskevaksi lainsäädännöksi

Hämeen kauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle matkailijaveroa koskevaksi lainsäädännöksi.

Hämeen kauppakamarin keskeiset huomiot esitettyyn matkailijaveroon:

1. Suomen matkailun haaste ei ole liikamatkailu vaan kasvun puute. Matkailijavero heikentäisi matkailun kilpailukykyä tilanteessa, jossa tavoitteena tulisi olla matkailutulon, kansainvälisten matkailijoiden määrän ja matkailijoiden viipymien kasvattaminen.

2. Matkailijavero heikentäisi erityisesti kotimaan, tapahtuma- ja ryhmämatkailun edellytyksiä. Päijät- ja Kanta- Hämeen matkailu perustuu vahvasti kotimaiseen kysyntään sekä kokous-, koulutus-, urheilu- ja tapahtumamatkailuun, joissa kustannusvaikutukset kertautuvat nopeasti suurille ryhmille ja usean vuorokauden kokonaisuuksiin.

3. Mikäli matkailijaveron valmistelua tästä huolimatta jatketaan, yleiskatteellisen veron sijaan tulisi tarkastella matkailijamaksun kaltaista mallia. Matkailusta kerättävien varojen tulee kohdistua läpinäkyvästi matkailua palveleviin investointeihin, saavutettavuuteen, matkailuinfrastruktuuriin ja tapahtumiin, sillä alueella, jolla maksut on kerätty.

Hämeen kauppakamari suhtautuu esitettyyn matkailijaveroon kriittisesti. Esityksen tavoitteena on mahdollistaa kunnille uusi yleiskatteellinen verotulo, mutta samalla esityksessä tunnistetaan useita kilpailukykyyn, yritystoimintaan ja matkailun kasvuun liittyviä riskejä. Näkemyksemme mukaan matkailijaveron mahdolliset hyödyt eivät Päijät- ja Kanta-Hämeen kaltaisilla alueilla ylitä sen matkailulle ja elinkeinoelämälle aiheuttamia haittoja.

Matkailijaveron perusteluissa korostetaan matkailun kunnille aiheuttamia kustannuksia. Samalla esityksessä kuitenkin todetaan, ettei matkailijaveroa voida pitää tarkoituksenmukaisena välineenä matkailun määrän ohjaamiseen, kestävyyden edistämiseen tai matkailun ympäristövaikutusten vähentämiseen. Matkailun aiheuttamat kustannukset ja mahdolliset haitat ovat Suomessa alueellisesti hyvin erilaisia. Päijät- ja Kanta-Hämeessä ei ole sellaista ympärivuotista matkailupainetta tai liikamatkailua, joka perustelisi uuden toimialakohtaisen veron käyttöönottoa. Yksittäisten sesonkien tai matkailukohteiden haasteita ei tule ratkaista luomalla uutta veromuotoa, joka voidaan ottaa käyttöön myös alueilla, joissa keskeinen tavoite on matkailun kasvattaminen. Lisäksi todetaan, että kunnilla on jo käytettävissään tehokkaampia keinoja matkailun vaikutusten hallintaan esimerkiksi maankäytön, kaavoituksen ja infrastruktuurisuunnittelun kautta.

Hämeen kauppakamari katsoo, että Suomen matkailupolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla matkailun kasvun vauhdittaminen. Suomen matkailun suurin haaste ei tällä hetkellä ole liikaturismi vaan matkailutulon, kansainvälisten matkailijoiden määrän ja matkailijoiden viipymien kasvattaminen. Tästä näkökulmasta uusi matkailuun kohdistuva vero on ristiriidassa matkailualan kasvutavoitteiden kanssa. Esitetty kuntakohtainen veromalli voi johtaa erilaisiin verotasoihin ja toimintatapoihin samalla matkailualueella. Tämä heikentäisi toimintaympäristön ennakoitavuutta, lisäisi useassa kunnassa toimivien yritysten hallinnollista taakkaa ja voisi ohjata matkailijoita, tapahtumia ja investointeja keinotekoisesti kuntarajojen perusteella.

Suomen matkailu nojaa edelleen vahvasti kotimaan matkailuun. Esityksen mukaan noin 69 prosenttia yöpymisistä on kotimaisten matkailijoiden tekemiä. Samaan aikaan kotimaan kysyntää ovat viime vuosina heikentäneet kuluttajien epävarmuus, ostovoiman heikkeneminen ja yleinen taloustilanne.

Päijät- ja Kanta-Hämeen matkailu rakentuu merkittävältä osin kotimaisen kysynnän varaan. Alueen matkailun vahvuuksia ovat muun muassa liikunta-, luonto-, hyvinvointi-, tapahtuma- sekä kokous- ja yritysmatkailu. Matkailijavero nostaisi majoituksen hintaa tilanteessa, jossa matkailualan kustannuksia on jo kasvatettu muun muassa majoituspalveluiden arvonlisäveron korotuksella. Hämeen matkailussa korostuvat kokous-, koulutus-, urheilu-, leiri- ja tapahtumamatkailu, joissa matkustuspäätöksiä tehdään usein suurille ryhmille ja useiden vuorokausien kokonaisuuksina. Vaikka matkailijaveron vaikutus yksittäisen matkailijan kustannuksiin olisi rajallinen, vaikutus kertautuu ryhmätasolla merkittäväksi. Tämä voi heikentää alueen mahdollisuuksia houkutella valtakunnallisia ja kansainvälisiä kokouksia, koulutuksia, urheilutapahtumia ja leirejä sekä vaikuttaa tapahtumien sijoittumispäätöksiin Suomen ja kilpailijamaiden välillä.

Hämeen kauppakamari katsoo, että kotimaan matkailun lisäverottaminen on ristiriidassa talouskasvun, palvelualojen kasvun sekä alueiden elinvoiman vahvistamisen tavoitteiden kanssa. Suomen tulisi kannustaa suomalaisia käyttämään matkailueurojaan kotimaassa eikä luoda uusia kustannuksia, jotka voivat ohjata kulutusta ulkomaisiin matkakohteisiin. Tämä korostuu tilanteessa, jossa Suomen matkustustase on jo pitkään ollut alijäämäinen ja jossa kotimaisen kysynnän vahvistaminen on tärkeä osa talouskasvun edellytyksiä.

Hämeen kauppakamari pitää puutteellisena myös esityksen arviota matkailijaveron vaikutuksista kansainväliseen matkailuun. Suomen matkailun kasvupotentiaali liittyy erityisesti kansainvälisten matkailijoiden määrän, matkailutulon ja matkailijoiden kulutuksen kasvuun. Suomi kilpailee matkailijoista muiden Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Keski- Euroopan kohteiden kanssa tilanteessa, jossa saavutettavuus on jo lähtökohtaisesti haastavampi ja kustannustaso monia kilpailijamaita korkeampi.

Vaikka yksittäisen matkailijan näkökulmasta veron euromääräinen vaikutus voi vaikuttaa pieneltä, matkailijavero kasvattaa Suomen matkailupalveluiden kustannuksia suhteessa kilpailijamaihin. Esityksessä todetaan, että vero korottaisi majoituksen hintaa 2–5 prosenttia ja vähentäisi ainakin jossain määrin matkailukysyntää. Kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta on perusteltua kysyä, miksi Suomi haluaisi kasvattaa matkailun hintaa samaan aikaan kun tavoitteena on lisätä kansainvälisten matkailijoiden määrää.

Samalla matkailijavero kohdistuu juuri majoittumiseen, vaikka matkailun kestävyyden ja kannattavuuden näkökulmasta tavoitteena tulisi olla matkailijoiden viipymien pidentäminen. Mitä pidempään matkailija viipyy alueella, sitä enemmän hän käyttää paikallisia palveluita, tuottaa matkailutuloa yrityksille ja vahvistaa aluetaloutta. Matkailijavero kasvattaa matkailijan kustannuksia sitä enemmän, mitä pidempään hän alueella viipyy. Tämä on ristiriidassa kestävän matkailun ja matkailustrategioiden keskeisten tavoitteiden kanssa.

Esityksessä todetaan myös, että matkailu tuottaa kunnille jo nykyisin merkittäviä hyötyjä kunnallisverojen, yhteisöverojen, kiinteistöverojen, työpaikkojen ja elinvoiman muodossa. Lisäksi esityksessä todetaan, että on vaikea perustella, miksi juuri matkailutoiminta olisi sellaista taloudellista toimintaa, jonka aiheuttamia kustannuksia tulisi kompensoida erillisellä toimialakohtaisella verolla.

Hämeen kauppakamari katsoo, että ennen uuden toimialakohtaisen veron käyttöönottoa tulisi arvioida nykyisestä matkailusta syntyvän verokertymän kohdentumista valtion ja kuntien välillä. Haasteena ei ensisijaisesti ole matkailun vähäinen verotuotto vaan se, kuinka matkailun synnyttämät taloudelliset hyödyt palautuvat alueiden kehittämiseen. Esitetty yleiskatteellinen veromalli ei kuitenkaan anna takeita siitä, että matkailusta kerätyt varat palautuisivat matkailua palveleviin investointeihin tai matkailun toimintaympäristön kehittämiseen.

Mikäli matkailijoilta halutaan kerätä erillistä maksua matkailun kehittämisen tueksi, Hämeen kauppakamari pitää perustellumpana matkailijamaksun kaltaista mallia kuin nyt esitettyä yleiskatteellista matkailijaveroa. Keskeinen ero on siinä, että matkailijamaksun tuotot voitaisiin sitoa läpinäkyvästi matkailun kehittämiseen, kun taas nyt esitetyn veron tuotot olisivat kuntien yleiskatteellista tuloa ilman yhteyttä matkailun kehittämiseen.

Mahdollisen matkailijamaksun tulisi jäädä sille alueelle, jolla se on kerätty, ja sen käytön tulisi kohdistua läpinäkyvästi matkailua palveleviin reitteihin, käyntikohteisiin, saavutettavuuteen, matkailuinfrastruktuuriin, tapahtumiin, ympäristön hoitoon ja matkailumarkkinointiin. Varojen käytöstä tulisi raportoida säännöllisesti, jotta matkailuyritykset, matkailijat ja paikalliset asukkaat voivat arvioida maksun hyötyjä ja vaikuttavuutta. Mahdollisen jatkovalmistelun yhteydessä tulee lisäksi varmistaa, että lyhytvuokrauksen rekisteröinti ja valvonta mahdollistavat eri majoitusmuotojen yhdenvertaisen kohtelun.

Hämeen kauppakamari ei näin ollen pidä matkailijaveron käyttöönottoa esitetyssä muodossa tarkoituksenmukaisena. Suomen matkailun suurin haaste ei ole liiallinen matkailu vaan matkailun kasvun vauhdittaminen. Siksi matkailuun kohdistuvan uuden yleiskatteellisen veron sijaan tulisi etsiä keinoja lisätä matkailutuloa, pidentää matkailijoiden viipymiä, vahvistaa kotimaan matkailua ja parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.

Lahdessa 31. päivänä elokuuta 2026

Hämeen kauppakamari
Anne Vanhala
toimitusjohtaja