Yrityssaneeraus vaihtoehtona

Suomessa yrityssaneerausta säännellään yrityssaneerauslaissa. Yrityssaneerauslaki tuli voimaan 90-luvun laman loppumainingeissa vuonna 1993. Yrityssaneeraus on tarkoitettu elinkelpoisten yritysten pelastamiseksi konkurssilta tilapäisissä talousvaikeuksissa. Koronaviruksen aiheuttama talousahdinko on erityisesti nähtävä tilapäisenä talousvaikeutena, mikä tekee yrityssaneerauksesta sopivan välineen yritykselle pysytellä hengissä pahimman yli.

Yrityssaneerauksen edellytyksenä on, että yritys on maksukyvytön tai sitä uhkaa maksukyvyttömyys, joka voidaan poistaa yrityssaneerauksella. Yrityssaneeraukseen hakeudutaan usein kassavirtaongelmien ja rahoitusvaikeuksien vuoksi. Yrityksen tulee olla elinkelpoinen sopeuttamisjärjestelyjen jälkeen. Lisäksi yrityksellä pitää olla varoja saneerauksen kustannusten kattamiseen ja saneeraushakemuksen jälkeen syntyvien velkojen maksuun, joista on kyettävä selviytymään normaalisti.

Saneerauksessa määrätään selvittäjä, joka tehtävänä on valvoa velkojien etua ja käytännössä tehdä yhteistyötä yrittäjän/hallituksen kanssa yrityksen tervehdyttämiseksi. Selvittäjä vastaa myös varsinaisen saneerausohjelman laatimisesta, jonka tuomioistuin vahvistaa tai jättää vahvistamatta, mikäli saneerausohjelma ei saa riittävää kannatusta velkojilta tai vahvistamiseen ei muuten ole edellytyksiä. Käytännössä saneerausmenettelyssä yrityksen tulee siis kyetä suoriutumaan saneerausohjelman mukaisista veloista, joita on tyypillisesti leikattu saneerausohjelmassa ja niille on määrätty maksuaikataulu. Myös velkojen jäljellä oleviin luottokustannuksiin voidaan puuttua. On hyvä kuitenkin huomata, että niin sanottujen vakuusvelkojen pääomaan ei yrityssaneerauksessa voida puuttua. Näin ollen velan ”laadulla” on merkitystä yrityssaneerauksen toteuttamisen kannalta.

Yrityssaneerauksessa hallitus jatkaa tehtävässään ja ajoissa tehdyn saneerauksen avulla hallitus voi osoittaa ryhtyneensä vaadittaviin toimenpiteisiin velkojienkin etujen turvaamiseksi.

Suomessa yrityssaneerausselvittäjän tehtäviä hoitavat juristit, joka tarvitsevat avukseen varsinkin vaativimmissa saneerauksissa talouspuolen ammattilaisia. EY:ssä mukana ovat myös talouden ammattilaiset, mikä tuo kustannustehokkuutta.