03.11.2021 13:26
EU:n whistleblower-direktiiviin perustuvan ilmoittajansuojelulain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 17.12.2021.
Valmisteilla oleva laki edellyttää, että yli 50 henkeä työllistävien yritysten ja muiden oikeushenkilöiden tulee järjestää sisäinen ilmoituskanava yrityksen toiminnassa havaittujen rikkomusten ja väärinkäytösten ilmoittamista varten. Direktiivi käsittelee rikkomuksia, jotka koskevat muun muassa julkisia hankintoja, rahoituspalveluita ja -markkinoita, kuluttajansuojaa sekä EU:n kilpailu- ja valtiontukisääntöjen rikkomista.
Lisäksi lailla perustetaan valtioneuvoston oikeuskanslerin ylläpitämä ulkoinen ilmoituskanava, johon työntekijä voi tehdä ilmoituksia, mikäli hänen työnantajallaan ei ole sisäistä ilmoituskanavaa, tai sellaisen käyttäminen voisi asettaa työntekijän vastatoimien kohteeksi.
Direktiivin ja sen nojalla säädettävän ilmoittajansuojelulain tarkoituksena on tarjota suojelua henkilöille, jotka ilmoittavat työssään havaitsemistaan unionin oikeuden rikkomisista tai rikkomisepäilyistä. Direktiivin tavoitteena parantaa erityisesti EU:n talousarvioon kohdistuvien petosten ja korruption ehkäisyä ja paljastamista. Lain valmistelemiseksi asetetun työryhmän tehtävänä oli pohtia muun muassa sitä, tulisiko kansallisen soveltamisalan olla laajempi kuin direktiivissä mainittu vähimmäistaso.
Yrityksen johto on vastuussa siitä, että tietoon tulleisiin väärinkäytösepäilyihin reagoidaan asianmukaisesti. Tapauksesta riippuen yritykseltä voidaan edellyttää esimerkiksi kiireellisiä sopimus-, työ- tai yhtiöoikeudellisia toimia. Lisäksi yrityksen on pidettävä huolta siitä, että ilmoittajaan ei kohdistu suoraan tai välillisesti negatiivisia seuraamuksia. Ilmoittajansuojelulain voimaantulon myötä on entistä tärkeämpää, että johdon mahdollinen vastuunjako ja delegoinnit on sovittu ja dokumentoitu perusteellisesti. Esimerkiksi hallituksen jäsen voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen seikasta, joka ei kuulu hänen osaamisalaansa, ellei tätä vastuuta ole selkeästi ja todisteellisesti rajattu hänen vastuunsa ulkopuolelle.
Whistleblowing-ilmoituskanavan käyttöönotossa on otettava huomioon tietosuojalainsäädännöstä johtuvat velvoitteet. Tietosuojavaltuutetun toimiston julkaiseman ohjeistuksen mukaan Whistleblowing-Ilmoituskanavan käyttöönotto edellyttää tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin (DPIA) toteuttamista. Vaikutustenarviointi on tehtävä ennen ilmoituskanavan käyttöönottoa ja sitä on päivitettävä tarvittaessa.
Whistleblowing-ilmoituskanavan käyttöönotossa on lisäksi huomioitava muun muassa rekisteröityjen asianmukainen informointi laatimalla tarvittavat tietosuojaselosteet, muun tietosuojadokumentaation päivittäminen, kuten käsittelykuvaukset sekä tietosuoja-asetuksen mukainen henkilötietojen käsittelysopimus ilmoituskanavan palveluntarjoajan kanssa.
Kirjoittaja on EY:n OTM Teemu Yli-Savola
Hämeen kauppakamarin jäsenillä on käytettävissä maksuton perusneuvonta laki- ja veroasioissa. Kysymyksiä lakimiehelle voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen info@hamechamber.fi. Lakineuvonnasta vastaa EY:n oikeustieteen maisteri Teemu Yli-Savola.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Hämeen kauppakamarin painetussa lehdessä nro 3/2021.