Rohkeus oppia vie pidemmälle

TopLine Media Oy:n tuottaja ja toimitusjohtaja Juha Pihanen

TopLine Media Oy:n tuottaja ja toimitusjohtaja Juha Pihanen on monialainen sisällöntuottaja, jonka ura on kulkenut maatilalta Applen tekoälykehitykseen ja takaisin suomalaisen luovuuden ytimeen. Häntä ajaa eteenpäin halu yhdistää tarinat, teknologia ja käyttäjäkokemus.

Kerro omasta työurastasi?

Oma taustani on maa- ja metsätaloudessa, olen 360-vuotiaan hollolalaisen sukutilan 11. lenkki. Työura alkoi siis viljatilan töissä heti, kun jalat ylsivät traktorin polkimille. Olin kuitenkin aktiivinen nuorisoseuralainen ja aloittaessani opinnot Helsingissä päädyin Suomen tuolloin ainoaan kansantanssin ammattiryhmään, Katrilliin. Pari vuotta myöhemmin olinkin jo perustamassa ja tuottamassa uutta ryhmää, Kiperää – tuohon aikaan tuottamista ei tosin käsitetty vielä ammatiksi. Yksi johti toiseen, tuotin seuraavina vuosikymmeninä kaikkea mahdollista urheilusta musiikkiin ja teatterista tapahtumiin. Maatalous kulki rinnalla aina siihen saakka, kun 2003 vuokrasin pellot pois.

Kesällä 2005 muutin opiskelemaan näyttelijäntyötä New Yorkiin, sieltä sitten Berliiniin ja lopuksi Lontooseen. Ura kansainvälisenä näyttelijänä ei koskaan oikein käynnistynyt, vaikka pääsinkin tekemään töitä useamman Oscar-voittajan kanssa. Lopulta päädyin kolmeksi vuodeksi Applelle tuottamaan suomenkielistä Siriä. Siellä sain todellisen tulikasteen koneoppimisen ja ”luonnollisen kielen” maailmaan. Ja opin, kuinka erottamaton osa sisältö ja käyttäjäkokemus ovat menestyvässä huipputeknologiassa. Nyt olen alkanut vielä opiskella lisättyä todellisuutta ja pelimoottoreita, koska ne muodostavat pian käyttöliittymien ytimen niin viihde- kuin hyötysovelluksissakin.

Niin, ja ettei unohdu, tietysti täällä kotimaassa perustimme Hakkaraisen Erjan kanssa vuonna 2014 TopLine Median, joka yhdistää tarinankerrontaa ja uusia teknologioita verkkokoulutusten, viestinnän ja muiden käyttäjä- tai kokijalähtöisten sisältöjen tuottamisessa.

Miten arjen elämä sujuu haastavassa työelämässä?

Välillä paremmin, välillä haastavammin – ei sitä pysty kieltämään. Olen kuitenkin saanut tehdä asioita, joista nautin, ja projekteja, joissa aika ei todellakaan käy pitkäksi. Asuin toistakymmentä vuotta kahdessa maassa yhtä aikaa, silloin painetta lisäsivät kahden asunnon tekemättömät työt. Nyt Suomeen palattuani on enemmän aikaa keskittyä ja vähemmän työelämän ulkopuolista stressiä. Toki myös henkilökohtaisen elämän tapahtumat ovat laittaneet asioita omiin mittasuhteisiinsa enkä enää jaksa murehtia pienistä vaan yritän elää hetkessä aiempaa enemmän.

Mistä saat vaikutteita ja motivaatiota työhösi?

Suurin motivaattorini on jatkuva uuden oppiminen, klisee mutta totta. Ja uudet haastavat projektit. Toki minun tapauksessani voi sanoa, että on vaikea erottaa työtä ja harrastuksia toisistaan. Mutta eikös flow ole sitä, että saa tehdä sitä mitä osaa, mikä sopivasti haastaa ja mistä nauttii? Käyn lisäksi teatterissa, konserteissa, näyttelyissä ja museoissa, katson elokuvia ja luvattoman vähän tv-sarjoja. Olen myös päätynyt muutamiin itseäni paljon kovempien ammattilaisten piireihin. Opin heiltä ihan valtavasti, ja toivon voivani jakaa tuota oppia muillekin.

Olet Hämeen kauppakamarin Digivaliokunnan jäsen, mihin teknologian kehityksessä pitäisi nykyistä enemmän keskittyä?

Ensiksi ihmiseen, käyttäjään. Nyt ollaan kovaa vauhtia siirtymässä aikakauteen, jossa digiteknologian käyttäminen ei vaadi mitään erityisosaamista. Laitteet ja sovellukset toimivat puheella, eleillä ja ehkä pian jopa ajatuksella. Puhutaan sitten terveysapeista, drooneista tai toimisto-ohjelmista. Ottaisin kehitystyöhön mukaan käyttäjäkokemus (UI/UX) osaajia, pelialan ammattilaisia, tarinankertojia, graafisia suunnittelijoita – ja lopullisia käyttäjiä. Eikä tarvitse uskoa minua, käyttäjälähtöisyydestä puhuvat nyt niin Pentagon, G7 kuin IT-jätitkin.

Toiseksi, teknologiat kehittyvät ja yhdentyvät ihan hirveällä vauhdilla ja monet kauan kehittelyvaiheessa olleet jutut alkavat yleistyä. Tekoäly oli ensimmäinen näistä uusista, vaikka sekin on ollut olemassa vuosikymmeniä. Lisätty todellisuus on viimein lyömässä läpi, kun läpikatsottavia ”Google-laseja” on tulossa markkinoille. Kannattaa seurata, vaikka Siemensin työtä digitaalisten kaksosten ja älylasien kanssa. Sitten on tietysti kvanttiteknologia, joka tulee mullistamaan monia aloja. Tiedän, että on vaikea pysyä kärryillä kaikkien uusien asioiden kanssa, mutta jollain aikajänteellä nämä kolme tulevat mullistamaan työelämää ja luomaan yrityksille uusia mahdollisuuksia.

Kolmanneksi, turvallisuuteen. Oikeastaan kaikki mainitsemani uudet teknologiat avaavat ovia rikollisille tai vaikka yritysvakoilijoille. Täytyykin pitää huoli siitä, että omat systeemit on suojattu, erilaisiin uhkiin on varauduttu ja pahimpia skenaarioita on jopa harjoiteltu. Emme enää tiedä missä meitä kuunnellaan, tai kenen Ray-Baneissa on videokamera päällä. Ei tietenkään pidä panikoida, mutta ei myöskään olla naiivi: maalaisjärki vie tässäkin pitkälle.

Uteliaisuus, halu oppia, kokeilla ja kehittää uutta sekä terve järki ovat minusta avain menestykseen myös uusilla teknologiamarkkinoilla.

KOULUTUS

Maat metsät yo (gradu Puolustusvoimien esimies-alaisviestinnästä jäi kansia vaille), Muusikko AMK (Lahden AMK), Näyttelijä (Stella Adler Studio of Acting), Hyväksytty Advisory Boardin jäsen (HAB)

ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA

Omalla tilalla maatilan töitä siitä alkaen, kun jalat ylettivät traktorin polkimille. Ensimmäinen työ, tosin palkatta, tilan ulkopuolella oli tanssiryhmä Kiperän toiminnanjohtajana ja ensimmäinen palkallinen Finlandia-hiihdon markkinointipäällikkönä.

MERKITTÄVIN ASKEL URALLA

Vieläkään en tiedä miksi, mutta se että minut headhuntattiin Applelle oli isoin harppaus sekä osaamiselle että egolle. Paikallisella tasolla edelleen kutkuttavimmat saavutukset olivat Veteraaniyleisurheilun 2009 MM-kisojen monivuotisen hakuprosessin vetäminen sekä tietysti Lahden uusi kesäteatteri Laukes, jonka lento tosin loppui valitettavan lyhyeen.

MOTTO

Kaihan tuonkin oppii.