Teollisuuspolitiikan uusi aikakausi

Konsulttitoimisto ja ajatuspaja Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä ennusti taannoin hämmästyttävän tarkasti etukäteen Suomen Nato-jäsenyysprosessin alkutahdit. Likipitäen yhtä napakasti irtoavat myös arviot tulevan hallituskauden keskeisistä haasteista. ”Nato-prosessi on vietävä nopsaan maaliin ja velaksi elämisen on yksinkertaisesti loputtava. Samalla on palattava takaisin määrätietoiseen teollistamispolitiikkaan, jota esimerkiksi Yhdysvallat, Kiina, Saksa ja Britannia ovat harjoittaneet viime aikoina täysin häpeilemättä”, Penttilä paukauttaa.

Suomen kohdalla tämä tarkoittaisi panostusta etenkin halvan vihreän sähkön eli mm. tuuli- ja ydinvoiman yrityksille tarjoamiin investointimahdollisuuksiin. Ensimmäisiä merkkejä tästä on jo saatu, mutta tulevina vuosina investointeja pitäisi metsästää Pohjolan perukoille entistä määrätietoisemmin. ”Tätä varten tarvitaan eräänlainen pelikirja, jonka tavoitteet kaikki puolueet ja myös ay-liike voisivat yhteisesti hyväksyä. Pelistrategiassa ja painotuksissa olisi sitten hieman variaatioita riippuen kulloisestakin hallituskoalitiosta. Sen myötä päästäisiin irti elinkeinopolitiikan pahimmasta tempoilusta eri hallituskausien välillä, vaikka se onkin osa demokratiaa”, Penttilä toteaa.

Onnistuessaan tämä ”uuden teollistamisen politiikka” sataisi mannaa koko Suomelle. Riskejäkin toki on, Penttilä muistuttaa. Pahimmillaan käsiin voi jäädä epäonnistuneita ja kalliita julkisia hankkeita, jotka syventävät Suomen talousahdinkoa entisestään. ”Tämä on päättäjille kieltämättä tarkan
pelin paikka.”

Jotain on EVAn ja Keskuskauppakamarin ex-johtajan mukaan kuitenkin pakko tehdä, jotta Suomen bruttokansantuote saataisiin kestävämmälle pohjalle. Teollisuuden osuus Suomen BKT:sta oli vuonna 2020 enää 20 prosenttia. Vuonna 2010 oltiin vielä turvallisissa 30 prosentin lukemissa. Penttilä korostaa korjausliikettä, sillä nykymenolla edessä on asteittainen näivettyminen. ”Suomi tarvitsee uuden kasvutarinan sotien jälkeisen jälleenrakennuksen ja Nokia-saagan jatkoksi. Se voisi hyvinkin löytyä vihreään siirtymään liittyvästä teknologisesta osaamisesta ja sen myötä korkeamman lisäarvon
tuotteista”, Penttilä toteaa.

Tulevalla hallituksella riittääkin töitä, mikäli se haluaa saada kotimaiseen yrityskenttään, yrittäjyyteen ja työllistymiseen uutta eloa. Myös kestävyysvajeen oikaisuun ja julkisen talouden tasapainotukseen tarvitaan Penttilän mielestä aivan uudenlaista otetta. ”Kauppakamarin jo vuosikymmenien ajan
rummuttamat teesit byrokratian purkamisesta, kevyemmästä verotuksesta, toimivammista työmarkkinoista ja vetävimmistä liikenneväylistä ovat edelleen toimivia talousrohtoja.”

Vertauskuvana Penttilä käyttää lumiauraa, joka avaa Suomelle uutta kasvuväylää. Sen terävimmässä kärjessä ovat kasvavat tuotekehitysinvestoinnit, auran siipiosassa on puolestaan uusi teollisuuspolitiikka ja vihreä energia. Auran kiinnityksenä ja kantavana rakenteena ovat jo aiemmin listatut elinkeinoelämän ja yritysten paremmat toimintaedellytykset. ”Seuraavan hallituksen on myös avattava yrityksille ovi soteen. Mallia voisi ottaa Sveitsistä, joka tarjoaa hyvät julkiset palvelut kohtuullisella verotaakalla. Meillä asia on aivan päinvastoin eli verotus on kovaa, mutta palvelut korkeintaan kohtuullista tasoa”, Penttilä huomauttaa.

”Julkisen sektorin isommissa rakenneuudistuksissa vetäisin sen sijaan jo hetken henkeä. Nykyisissä on jo ihan riittävästi sulateltavaa”, hän lisää.

Yhtenä Suomen avainhaasteena on myös väestön ikääntyminen ja osaajapula, josta on jo tullut monelle yritykselle keskeinen kasvun jarru. Lääkkeeksi on tarjottu selvästi nykyistä suurempaa
työperäistä maahanmuuttoa sekä ulkomaisten opiskelijoiden määrätietoista houkuttelua Suomeen. Molemmat ovat Penttilän mukaan tarpeen, mutta eivät suinkaan ratkaise koko ongelmaa. ”Maahanmuuttoon ja Suomen vetovoimaan ei kannattaisi liiaksi luottaa. Helpompi ja varmempi
keino on jatkaa työuria molemmista päistä. Joe Biden mielii Yhdysvalloissa vielä 82-vuotiaana jatkokaudelle. Meillä Suomessa moni haluaa eläkkeelle jo kuusikymppisenä.”

Penttilän mielestä alin eläkeraja tulisi nostaa 65 vuoteen ja valtaosin eläkkeelle pitäisi siirtyä vasta 70-vuotiaana – vaikkapa osa-aikatyön kautta. Apuna voisi olla myös veroporkkanoita. ”Lisäksi opiskelijat on saatava entistä nopeammin ja sujuvammin työelämään, mielellään jo lopputyövaiheessa”, hän listaa.

Suomen tulevaisuutta on viime kuukausina visioitu paitsi puoluetoimistoissa myös Penttilän luotsaamassa Nordic West Officessa. Tuoreimman skenaariopäivityksen tuloksia on luvassa keväällä ja keskeiset kasvupolut liittyvät jo aiemmin mainittuihin uusiin puhtaisiin ja energiatehokkaisiin teknologioihin, vihreään siirtymään ja korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. ”Yksityinen sektori tulee olemaan kasvun dynamo ja poliitikkojen keskeinen tehtävä on huolehtia yrityksille suotuisasta toimintaympäristöstä. Yksi tällainen edistysaskel olisi voitto EU:sta metsien kestävään käyttöön liittyvissä linjauksissa.”

Vaikka tavoitteet ovat korkealla, pitää Penttilän mukaan välillä muistaa myös Suomen todellinen koko maailmantaloudessa: 0,3 prosentin bkt-osuudella ja 0,07 prosentin pinta-alalla ei välttämättä ratkota kaikkia maapallon ongelmia. ”Voimme kuitenkin kehittää teknologiaa ja osaamista, jota käytetään ympäri maailmaa.”

Risto E.J. Penttilä

URA
Konsulttitoimisto-ajatuspaja Nordic West Officen perustaja ja toimitusjohtaja. Ollut johtajana EVA:ssa ja Keskuskauppakamarissa sekä puheenjohtajana Suomi-Atlantti -seurassa. Nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1995–1999. Kokoomuksen eurovaaliehdokkaana 2009 ja eduskuntavaaliehdokkaana 2019

KOTIPAIKKA
Helsinki

KOULUTUS
Filosofian tohtori

HARRASTUKSET
Liikunta, turvallisuuspolitiikka, squash ja metsästys

​​​​​​​Teksti: Timo Sormunen

Haastattelu on aiemmin julkaistu Hämeen kauppakamarin lehdessä 1/2023.