Afrikka on mahdollisuuksien manner – myös suomalaisyrityksille

EU ehti julkaista uuden Afrikka-strategiansa juuri ennen koronapandemian puhkeamista. EU:n kansainvälisistä kumppanuuksia vastaavan komissaarin Jutta Urpilaisen mukaan kahden maanosan tiiviimmälle yhteistyölle on viruskriisin keskellä ja etenkin sen jälkeen entistä enemmän tarvetta. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.

Uuden EU-komission kevät on ollut jotain aivan muuta, mitä vielä alkuvuodesta ounasteltiin.

Tuolloin päällimmäisen murheena oli lähinnä se, kuinka saada EU:n hieman yskähtelevään talouteen uutta buustia. Nyt suurin huomio on koronapandemian torjunnassa ja keinoissa, joilla taudin polvilleen iskemät kansantaloudet saadaan takaisin jaloilleen.

Myös kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaari Jutta Urpilaisen (sd.) kalenteri on mennyt koronan takia uusiksi. Euroopan komissio antoi maaliskuun alussa tiedonannon EU:n Afrikka-strategiasta. Ennen lokakuussa 2020 pidettävää EU:n ja Afrikan Unionin (AU) huippukokousta, jossa strategiasta on tarkoitus antaa yhteiset päätelmät, strategiasta olisi käytävä tiivistä neuvonpitoa muun muassa AU:n ja EU:n jäsenmaiden sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa.

”Epidemialla on kauaskantoisia seurauksia sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Toistaiseksi on kuitenkin liian aikaista arvioida vaikutusten mittaluokkaa ja mahdollisia kerrannaisvaikutuksia”, Urpilainen toteaa.

Hän kuitenkin tähdentää, että Afrikka pysyy koronakriisistä huolimatta mahdollisuuksien mantereena. Viruksen selättäminen on toki yksi ehdoton edellytys positiiviselle kehitykselle.

”Pandemia ei suinkaan poista tarvetta strategisemmalle ja kokonaisvaltaisemmalle lähestymistavalle. Muutoksen ajurit ovat Afrikassa yhä olemassa. Siksi jatkamme strategiatyötä ja taistelemme pandemiaa vastaan yhdessä kansainvälisten yhteistyökumppaniemme kanssa”, Urpilainen painottaa Kauppakamarilehdelle.

Komissaari korostaa, että Euroopan ja Afrikan tulevaisuudet ovat kietoutuneet monella tavoin yhteen. Strategiassa yhteistyötä esitetään syvennettäväksi viidellä osa-alueella, jotka on nimetty vihreäksi siirtymäksi, digitaaliseksi siirtymäksi, kestävä kasvuksi ja työpaikkojen luomiseksi. Lisäksi tarvitaan rauhaa, hyvää hallintoa sekä ratkaisuja muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen.

Kumppanuuspotentiaalia lisäävät myös Afrikan kasvava väestö ja talouskasvu, runsaat luonnonvarat sekä sukupolvenvaihdos, joka on lähivuosina edessä monissa Afrikan maissa.

Kasvavalle väestölle on myös luotava työpaikkoja ja tulevaisuudennäkymiä. Ennusteiden mukaan Afrikassa on kymmenen vuoden kuluttua jo 700 miljoona työikäistä, kun koko EU:ssa on asukkaita alle 500 miljoonaa.

”Tässä saranavaiheessa haluamme tarjota reilua ja kestävää kumppanuutta. Vastuullisilla, sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen sitoutuneilla yrityksillä on merkittävä rooli strategian toteuttamisessa”, Urpilainen muistuttaa.

Tämä tarjoaa selkeitä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Väestönkasvun ja talousennusteiden perusteella esimerkiksi Afrikan energiantarpeen arvioidaan tuplaantuvan 20 vuodessa.

”Uusiutuvan energian ratkaisuille on loistavat olosuhteet ja kysyntää. Internet-yhteyksien parantuessa ja laajentuessa on Afrikassa kasvavat markkinat myös digitaalisille palveluille ja verkkokaupalle.”

Afrikan vuosittainen talouskasvu on ollut viime vuosina keskimäärin 4,6 prosenttiyksikköä ja moni Euroopan maa onkin siellä jo aktiivisesti.

”EU osallistuu säännöllisesti erilaisten business forum -tapahtumien järjestämiseen ja mahdollistamiseen Afrikassa. Ne ovat myös suomalaisyrityksille erinomaisia paikkoja luoda verkostoja paikallisten toimijoiden ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa”, Urpilainen vinkkaa.

Afrikan kohdalla on kohistu paljon Kiinan saamasta jalansijasta. Kumppanuuskomissaari kuitenkin muistuttaa, että myös Euroopassa on oltu hereillä: EU27-yritysten suorat sijoitukset Afrikkaan olivat muutama vuosi sitten arvoltaan noin 222 miljardia euroa.

Vastaava summa oli Yhdysvaltojen kohdalla 42 miljardia euroa ja Kiinan osalta 38 miljardia euroa.

”Tätä työtä haluan jatkaa. Voimme olla Afrikan ensisijainen kumppani etenkin vihreässä kehityksessä ja digitalisaatiossa, jotka ovat kestävän talouskehityksen osalta aivan ratkaisevassa asemassa”, Urpilainen painottaa.

Yritysten ja sijoittajien silmissä avainasioita ovat liiketoimintaympäristön ennustettavuus, avoimuus ja toimijoiden välisen vuoropuhelun lisääminen. Niidenkin osalta on oltu kuulemma hereillä: esimerkiksi vuonna 2018 EU investoi 718 miljoonaa euroa liiketoimintaympäristöjä parantaviin toimenpiteisiin.

”Lisäksi fasilitoimme Euroopan ulkoiseen investointiohjelmaan kuuluvan Sustainable Business for Africa -aloitteen, joka tehostaa yksityisen ja julkisen sektorin vuoropuhelua yli kolmessakymmenessä Afrikan maassa. Teemme myös pitkäjänteistä työtä hallinnon, oikeusvaltion ja demokratian vahvistamiseksi”, Urpilainen tähdentää.

Tarve perinteiselle kehityspolitiikalle ja kehitysyhteistyölle ei sekään ole kadonnut. Niiden rinnalla halutaan kuitenkin rakentaa kahdensuuntaisia, reiluja ja kestäviä kumppanuuksia, joista molemmat osapuolet hyötyvät.

”On myös hyvä huomata, että moni suomalaisyritys on jo nyt läsnä Afrikassa. Näistä kokemuksista on hyvä ottaa oppia”, komissaari muistuttaa.

EU tukee Afrikan mantereen vapaakauppa-aluetta, joka voisi olla askel kohti myös mantereiden välistä vapaakauppaa.

”Haluamme pitää jatkossakin kiinni siitä, että EU on Afrikan merkittävin kumppani. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan myös suomalaisyritysten investointeja.”