17.04.2026 08:22
Huhtikuun alkua ovat sävyttäneet useat Hämeen alueen kannalta tärkeät liikenneinfrahankkeisiin liittyvät tilaisuudet. Liikenneinfra, oli kyse sitten raiteista, teistä tai niitä tukevasta palveluverkosta, herättää vahvoja mielipiteitä. Jokaisella on oma kokemuksensa liikenteen toimivuudesta ja näkemyksensä siitä, mikä hanke olisi tärkein ja mihin niukkenevat resurssit tulisi kohdentaa. Alueellisuus korostuu liikenneinfraan vaikuttamisessa ja sen kehittäminen on yksi alueellisen kauppakamarin keskeisistä tehtävistä.
Hämeen vahvuutena on sijainti keskellä Etelä-Suomea, lähellä suurimpia kasvukaupunkeja, mutta silti yleisesti niitä edullisemman kustannustason alueella. Alueemme etuna on myös se, että sen läpi kulkee useita keskeisiä valtaväyliä niin raiteilla kuin maanteillä. Väylien kunnossapito ja parantaminen ovat välttämättömiä sekä kasvun mahdollistamisen että liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Samalla on käytävä avointa ja ennakkoluulotonta keskustelua myös uusista väylähankkeista, joilla saavutettavuutta voidaan aidosti parantaa.
Valtiontalouden heikko tilanne rajoittaa keskustelua uusista liikennehankkeista, mutta liikenneinfra on luonteeltaan pitkäjänteistä kehitystyötä. Juuri siksi keskustelua ja valmistelua on vietävä eteenpäin myös taloudellisesti haastavina aikoina. Liikennehankkeet eivät ole pelkkiä kulueriä budjettiriveillä, vaan investointeja, jotka luovat edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle. Mikään väylä ei parane, eikä uusi yhteys synny, ellei joku aloita ideointia ja vie hanketta määrätietoisesti eteenpäin.
Käytännössä liikennehankkeiden kanssa tasapainoillaan usein pienten, budjettikehyksiin helpommin sovitettavien parannusten ja toisaalta suurten, miljardiluokan avauksien välillä. Tarvitsemme jatkuvaa väylien kunnossapitoa ja kehittämistä, joka voidaan toteuttaa vaiheittain ja kohtuullisin kustannuksin. Samalla tarvitaan kuitenkin myös rohkeita, laajempia ratkaisuja, jotka parantavat saavutettavuutta ja muuttavat ihmisten ja tavaroiden liikkumista rakenteellisesti pitkälle tulevaisuuteen.
Ratahankkeiden osalta kuulimme tällä viikolla päärataseminaarissa vision siitä, että päärata on koko matkaltaan kaksiraiteinen vuoteen 2060 mennessä, linkittyy tiiviisti kansainvälisiin yhteyksiin ja tarjoaa toimivat arjen palvelut. Lentorata puolestaan on uusi noin 25 kilometrin pituinen henkilöjunayhteys Helsingin keskustasta lentoaseman kautta Keravalle. Sen keskeisiä vaikutuksia ovat kansainvälisten yhteyksien paraneminen, matka-aikojen lyheneminen lähes kaikkialta Suomesta sekä junaliikenteen toimintavarmuuden lisääntyminen Etelä-Suomen vilkkaimmilla osuuksilla. Sekä pääradan välityskyvyn parantaminen että lentoradan toteuttaminen ovat tavoitteita, joita Hämeen kauppakamari tukee.
Laajoissa liikennehankkeissa yhteistyön merkitys korostuu. Tiet ja raiteet eivät pysähdy kuntarajoille, vaan yhdistävät alueita, ihmisiä ja elinkeinoelämää. Siksi myös niiden edistäminen edellyttää yli hallinnollisten rajojen ulottuvaa yhteistyötä ja yhteistä näkemystä tulevaisuuden tarpeista.
Hyvää liikettä jokaisen kevääseen toivottaen,
Anne