01.06.2026 10:07
Vuoden päästä Suomessa järjestetään eduskuntavaalit. Ensiaskeleita otetaan jo kampanjoinnin suuntaan ja puolueet valmistelevat vaaliohjelmiaan. Keskustelua käydään ajankohtaisohjelmissa ja lehtien palstoilla surkeasta valtion talouden tilasta, velkaantumisesta, velkajarrusta, sopeutustarpeesta ja alijäämämenettelystä. Tulevaisuuden kuva ei näiden keskustelujen pohjalta ole kovinkaan kannustava, eikä varsinkaan inspiroiva.
Mitä jos mollivoittoisen julkisen talouden uhkakuvien sijaan keskusteluun tuodaankin Suomelle rohkea tulevaisuuden näkymä, josta saisimme tähän maahan uutta tekemisen meininkiä, virtaa ja energiaa? Mikä olisi se 2030-luvulle katsovan Suomen tarina? Inspiroiko meitä maanantaiaamuisin valtion säästötavoitteiden saavuttaminen vai saisiko joku muu päämäärä meidät innokkaammin liikkeelle?
Suomi tarvitsee rohkean vision, joka vaatii 180-asteisen fokuksen käännöksen leikkauksista kasvuun. Kasvu lähtee työstä, yrittämisestä ja ennen kaikkea osaamisesta. Kun yritykset investoivat, palkkaavat työntekijöitä ja panostavat osaamiseen, ne kasvavat. Samalla taloudellinen toimeliaisuus vahvistaa yhteiskunnan kassaa ja varmistaa hyvinvointivaltion kehittymisen näivettymisen sijaan.
Osaamisen kehittäminen kaikilla tasoilla on menestyksen avain pienelle pohjoiselle kansakunnalle ja siksi sen tulee olla kasvuvision keskiössä. Meillä on perinteisesti vahva osaamispohja, mutta suunta on heikkenevä juuri siellä, missä tuleva kasvu ratkaistaan. EU:n ja OECD:n mukaan perustaidot ovat laskussa ja heikkojen osaajien osuus kasvaa, samalla kun korkeakoulutettujen osuus jää verrokkimaista ja koulutustason kehitys on pysähtynyt. Aikuisten osaaminen on kuitenkin tällä hetkellä kansainvälisesti huipputasoa, minkä voidaan katsoa olevan tulosta menneiden vuosikymmenien kärkipään PISA-tuloksista.
Kasvu ja osaaminen tulee kytkeä vahvemmin toisiinsa. Siksi kasvu ei synny ilman määrätietoista panostusta osaamiseen. Meidän fokuksemme on oltava siinä, miten vahvistamme osaamista kaikilla koulutusasteilla ja työelämässä. Osaaminen tuo kilpailuetua: pienen maan vahvuus ei synny volyymista vaan kyvystä tehdä asioita fiksummin. Tästä rakentuu kasvu, joka kantaa myös kansainvälisillä markkinoilla.
Osaamiseen panostaminen on pitkäjänteistä työtä, eikä tuloksia synny yhdessä hallituskaudessa. Siksi siitä pitäisi rakentaa yhteinen ponnistus, jossa vastuu ei ole vain valtiolla, vaan myös yksilöillä, yrityksillä ja yhteisöillä. Tarvitsemme julkisen sektorin panostuksia, joustavia oppimisen mahdollisuuksia läpi elämän sekä elinkeinoelämän ja koulutuksen tiivistä yhteistyötä. Ennen muuta tarvitsemme kannustavaa puhetta jatkuvasta oppimisesta ja koulutuksen hyödyistä myös yksilölle. Osaamiseen panostaminen näkyy lopulta parempana työllisyytenä ja toimeentulona, vahvempina yrityksinä ja yhteiskuntana, joka kehittyy ja uudistuu.
Kolumnin otsikko on mukaillen lainattu hiljattain julkaistusta Inka Meron ja Tero Ojanperän kirjasta Radikaalit ratkaisut – 7 rohkeaa tekoa Suomelle. Siinähän se kasvun visio on kiteytettynä: rakennetaan Suomesta kasvualusta huippuosaamiselle.
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala.