04.06.2021 11:44
Soten valmistelu käynnistettiin pääministeri Matti Vanhasen hallituksen aikana viisitoista vuotta sitten. Juha Sipilän hallitus pyrki saamaan sen maaliin reilut kaksi vuotta sitten, mutta se jämähti perustuslakivaliokunnan lausuntoihin ja johti lopulta hallituksen kaatumiseen. Nyt Sanna Marinin hallitus on ajamassa omaa malliaan, jonka vihervasemmisto on jo periaatteessa hyväksynytkin, kovalla kiireellä päätökseen. Tavoitteena on saada eduskunta hyväksymään se vielä ennen kesälomia. Hallitusenemmistön turvin esitys tultaneen hyväksymään eduskunnassa.
Esitys sisältää valitettavasti runsaasti muutoksia, jotka toimeenpantaessa voivat heikentää merkittävästi nykyisiä sosiaali- ja terveysalan palveluja. On toivottavaa, että hallituspuolueet huomioivat vielä tarkkaan perustuslakivaliokunnan suositukset, joilla valuvikoja voitaisiin korjata.
Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna jo nyt erinomaisesti toimivat terveyspalvelut. Maamme on ollut uranuurtaja esimerkiksi neuvolatoiminnan kehittämisessä. Lapsikuolleisuus on jo pitkään ollut maailman pienimpiä. Suomalainen työterveysjärjestelmä on maailmassa ainutlaatuinen. Yli kaksi miljoonaa palkansaajaa saa perusterveydenhoidon palvelut pääsääntöisesti työnantajien kustantamana. Erikoissairaanhoito on maassamme korkeatasoista ja perustuu vahvasti viiden yliopistollisen keskussairaalan varaan. Suomessa on toteutettu tehokkaasti monituottajamallia, jossa on yhdistynyt laadullisesti ja kustannustehokkaasti julkisen ja yksityisen terveys- ja hoiva-alan palveluja.
"Uuden mallin toteutuessa ja kustannusten noustessa rahoitusvajeen paikkaamiseksi tarvittaisiin veronkorotuksia."
Nyt esitetyn sote-mallin haasteita ovat erityisesti kustannukset. Sipilän hallituksen mallissa kustannustehokkuus oli yksi tärkeimmistä suunnittelun lähtökohdista. Suomi ikääntyy nopeasti. Sosiaali- ja terveysalan kustannukset tulevat nousemaan voimakkaasti pelkästään tästä syystä. Tehostamalla palveluja ja hyödyntämällä monituottajamallia kustannuskuria voitaisiin toteuttaa. Uudessa, ministeri Krista Kiurun ajamassa sote-mallissa, yksityisten palveluntuottajien asemaa ollaan heikentämässä merkittävästi. Monelle kunnalle osittainenkin ulkoistaminen on ollut elinehto palvelujen toteuttamiseksi. Nyt uuden mallin toteutuessa ja kustannusten noustessa rahoitusvajeen paikkaamiseksi tarvittaisiin veronkorotuksia. Suomen palkkaverotus on jo nyt Euroopan kärkeä.
Valuvikoina voidaan pitää myös virkalääkärivaatimusta ja neuvolatoimintojen ulkoistuksen kieltämistä. Ensin mainitussa vaatimuksessa vain virkalääkäri saisi tehdä erikoissaanhoidon hoitoon ottamisen päätöksiä, hoidontarpeen arviointia ja hoitoratkaisuja. Vaatimus heikentäisi palveluiden saatavuutta ja muuttaisi lääkäritoimintoja entistä byrokraattisimmiksi. Haasteeksi saattaa tulla myös virkalääkäreiden löytäminen kaikille erikoissairaanhoidon aloille. Neuvolatoimintojen siirtäminen vain julkisille toimijoille aiheuttaa kustannuspaineita erityisesti pienemmille paikkakunnille. Ulkoistetun terveyskeskuksen yhteydessä vastuulääkärit voivat hoitaa tehtäviensä ohella myös neuvolalääkärin tointa, mutta uudistuksen myötä alueelle tarvitaan erikseen lastenlääkäriä ja neuvolapalveluja. Herää kysymys, kuinka esimerkiksi nämä edellä esitetyt muutokset parantavat kansalaisten hyvinvointia? Uudessa sote-mallissa on valitettavan runsaasti ideologisia linjauksia. Tärkeintä pitäisi olla kansalaisten terveyspalveluiden kehittäminen ja vastuullisesta taloudesta huolehtiminen, eikä yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden supistaminen.
Toivottavasti kaikki Hämeen vaalipiirin kansanedustajat syventyvät nyt esitettyyn sote-malliin ja pyrkivät vaikuttamaan epäkohtien korjaamiseen. Tämän jälkeen tulee muutosten aikaansaaminen olemaan erittäin työlästä.