11.03.2025 08:01
Helmikuun lopussa julkaistu Kasvuriihi-työryhmän loppuraportti herätti suuria odotuksia, mutta valitettavasti se ei täysin vastannut odotuksiin. Työryhmän ehdotusten rajauksena oli, että verotulot eivät saisi pienentyä, menot eivät saisi lisääntyä ja raportissa keskitytään valtion mahdollisiin toimenpiteisiin. Tässä blogissa tarkastelen raportin parhaita puolia ja sen jättämiä haasteita.
Raportin parhaat puolet
1. Ihmiset ja osaaminen keskiössä
Raportti lähtee liikkeelle ihmisistä ja osaamisen kasvattamisesta, mikä on erinomainen lähtökohta kasvulle. Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat parhaita tulevaisuuden investointeja, ja niiden merkitys korostuu entisestään globaalissa kilpailussa.
2. Perintö- ja lahjaveron poistaminen
Perintö- ja lahjaveron poistaminen tai korvaaminen luovutusvoittoverotuksella vapauttaa konservatiivisesti hillottuja pääomia kasvuun ja investointeihin. Tämä voi tuoda merkittäviä taloudellisia hyötyjä ja edistää yritysten kasvua.
3. Panostukset puhtaaseen siirtymään ja kiertotalouteen
Raportissa huomioidaan puhtaan siirtymän, kiertotalouden ja puolustusteollisuuden tarpeet. Nämä ovat tärkeitä sektoreita, joihin panostaminen on välttämätöntä kestävän kehityksen ja talouskasvun kannalta.
4. Mielenkiintoiset avaukset
Raportissa esitetään muutamia mielenkiintoisia avauksia, kuten yhteisömuotoisen rahastorakenteen kehittäminen ja teollisuuspuistojen kehittäminen. Nämä ehdotukset voivat tuoda uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita.
5. Laaja-alainen työryhmä ja osallistava prosessi
Työryhmä on ollut laaja-alainen, ja prosessiin on voinut osallistua lausunnoissa, kuulemisilla ja avoimella verkkokyselyllä. Tämä on tärkeää, jotta eri näkökulmat ja ideat tulevat huomioiduiksi.
Raportin haasteet
1. Elinkeinorakenteen monipuolisuuden puute
Raportti keskittyy vahvasti korkeaan teknologiaan ja sen vahvistamiseen, mutta kasvutoimet pk-yrityksille, perusteollisuudelle ja palvelualoille jäävät paitsioon. Elinkeinorakenteen monipuolisuuden huomioiminen olisi tärkeää kestävän kasvun kannalta.
2. Osinkoveron kiristys
Osinkoveron kiristys on yksiselitteisesti vääränsuuntainen kasvutoimi ja myös hallitusohjelman vastainen ehdotus. Tämä voi heikentää yritysten halukkuutta investoida ja kasvaa.
3. Kansainvälisen yhteistyön puute
Raportissa olisi voinut olla laajemmin pohdintaa ja ehdotuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja EU-vaikuttamiseen. Tiedotustilaisuudessa todettiin, että Suomen on avauduttava ja lisättävä kansainvälistä yhteistyötä.
Muita kasvutoimia pohdittavaksi
1. Yhteisöveron lasku
Raportissa ehdotettiin TKI-vähennyksen kautta tulevaa kohdennettua yhteisöveron laskua. Kansainvälisesti tarkastellen kaikille toimialoille neutraali yhteisöveron lasku olisi selkeämpi ja yksinkertaisempi ratkaisu.
2. Marginaaliverojen alentaminen
Ylempien marginaaliverojen alentaminen olisi hyvä taloudellinen kannustin osaamisen kehittämiseen ja houkuttelisi myös paremmin kansainvälisiä osaajia. Tämä olisi tärkeä toimenpide, joka tukisi raportin lähtökohtaa ihmisistä ja osaamisesta.
3. Yritysten välinen yhteistyö
Tarvitsemme nykyistä enemmän yritysten välistä yhteistyötä ja laajempien ratkaisujen hakemista pelkästään oman tuotteen tai palvelun kehittämisen sijaan. Tämä voisi tuoda uusia innovaatioita ja kasvumahdollisuuksia.
4. Strateginen hallitustyöskentely pk-yrityksissä
Pk-yrityksissä tarvitaan vahvempaa strategista otetta hallitustyöskentelyn kehittämisen kautta. Tämä voisi parantaa yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia.
Mitä ajatuksia raportti herättää?
Kasvuriihi-työryhmän loppuraportti tarjoaa monia hyviä ehdotuksia, mutta jättää myös tilaa parannuksille. Mitkä raportin ehdotukset saavat kannatusta ja mitä muita kasvun keinoja mielestäsi pitäisi vauhdittaa? Jatketaan keskustelua ja etsitään yhdessä parhaita ratkaisuja Suomen talouskasvun edistämiseksi.
Kirjoittaja on Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vanhala.
| Kasvuriihi-työryhmän loppuraportti >>> |