13.02.2026 07:54
Vuoden alku on ollut maailmanpolitiikassa poikkeuksellisen turbulentti. Geopoliittiset jännitteet, suurvaltakilpailun kiihtyminen ja maailmantalouden rakenteelliset muutokset ovat entisestään lisänneet epävarmuutta tavalla, jota yritykset pitävät ymmärrettävästi myrkkynä. Epävarmuus vaikeuttaa investointipäätöksiä, hidastaa kysyntää ja venyttää strategisia valintoja.
Epävarmuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin toivottomuus. Samalla kun toimintaympäristö horjuu, taloudesta on alkanut nousta signaaleja, joita on odotettu ja toivottu pitkään. Kauppakamarin tammikuinen talouskysely osoittaa suhdannenäkymien vahvistuvan Hämeessä. Teknologiateollisuuden mukaan tilauskannat ovat vahvistuneet tuntuvasti. OP:n suuryritystutkimus puolestaan kertoo, että erityisesti kansainvälisillä markkinoilla kasvu vetää.
Yhteinen nimittäjä näille havainnoille on se, että kasvu hakee entistä selvemmin suuntaansa kansainvälisiltä markkinoilta. Suomen vientivetoiselle taloudelle tämä on hyvä uutinen. ”Todistamme tällä hetkellä uuden maailmanjärjestyksen syntymistä”, totesi tasavallan presidentti Davosissa. Tämä heijastuu luonnollisesti myös kauppasuhteisiin ja tulevaisuuden markkinat voivatkin löytyä uudelta suunnalta. Nostona uusista markkinoista nousee ensimmäisenä Intia, jonka talous kasvaa ennusteiden mukaan kuuden prosentin luokkaa. Talouskasvun näkökulmasta kauppasopimuksen solmiminen EU:n ja Intian välillä on erinomainen uutinen. Sopimuksen mukainen tullien poistaminen ja muiden kaupan esteiden laaja purkaminen avaa suomalaisyrityksille merkittäviä mahdollisuuksia. Erityisen kiinnostavana markkinana näyttäytyy myös Kanada, unohtamatta Pohjoismaita ja EU:n sisämarkkinoita.
Suomelle ja Hämeelle kansainvälisen politiikan myrskyt ja uusien kauppasopimusten aalto luo asetelman, jossa katse on vietävä kotimarkkinoita kauemmas. Yritykset, jotka nyt rohkeasti uudistavat tarjoamaansa ja hakevat jalansijaa uusilta markkinoilta, määrittävät tulevien vuosien suunnan. Kasvun edellytykset eivät kuitenkaan synny yksin. Kansainvälinen kilpailu korostaa ekosysteemien ja kumppanuuksien merkitystä, ja kasvun seuraava vaihe syntyy siellä, missä toimijat täydentävät toistensa osaamista.
Hämeen alueella on hyvät lähtökohdat kansainväliseen kasvuun: alueella on vahva teollinen perusta, ketterä pk‑kenttä, toimivat klusterit ja sijainti, joka mahdollistaa tehokkaan logistiikan. Korkeakoulujen osaaminen tarjoaa vielä hyödyntämätöntä potentiaalia, joka voi olla ratkaiseva tekijä tulevien vuosien kasvussa.
Kasvu syntyy rohkeudesta katsoa eteenpäin, kyvystä uudistua ja halusta tehdä yhdessä. Hämeessä on osaamista, yrityksiä ja tahtoa – nyt tarvitaan ennen kaikkea rohkeita kasvutekoja. Olemmeko valmiita tarttumaan toimeen yhdessä?
Anne